Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.11.2022/Pykälä 332

Kaupunginhallitus 28.11.2022 § 332 

365/02.02.00/2022 

Valmistelu Kaupunkistrategiassa asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat talousarvion ja taloussuunnitelman perusta. Toimintaympäristön osalta on esitelty väestö-, työpaikka-, työttömyyskehitystä. Lisäksi on asetettu tavoitteet työllisyyden edistämiselle, elinkeinoelämän kehitykselle sekä maankäytölle ja asuntojen rakentamiselle. Talouden kehitysnäkymiä on arvioitu valtiovarainministeriön ja kuntaliiton analyysien pohjalta.

Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2023 ja taloussuunnitelman 2023 - 2026 raamin ja laadintaohjeet 6.6.2022. Laadintaohjeen talousarvioraamissa vuoden 2023 tulokseksi arvioitiin +6,0 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi vuodelle 2023 asetettiin 41,6 miljoonaa euroa. Talousarvio perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen talouden sopeutusohjelmasta ja sen mukaisiin toimenpiteisiin.

Lautakunnat ovat käsitelleet talousarvioehdotukset syyskuussa. Lautakuntien käsittelyt oheismateriaalina.
 

 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on pääosin lautakuntien esitysten mukainen. Hyvinvointitoimialalta on vähennetty lautakunnan lisäämä 90 000€ kirjaston toimintaan. Lisäykselle kohdennettuna henkilöstömäärään ei ole perusteita ja julkisuudessakin esillä olleet luvut ovat olleet osin virheellisiä sekä vääristeltyjä. Toiminnallinen kehittämistarve ei ole määrä riippuvainen vaan liittyy enemmänkin siihen, miten olemassaolevaa resurssia käytetään ja toimintaa kehitetään. Kehittämistoimenpiteet on toimialalla jo aloitettu ja rahoitustarpeeseen palataan mikäli tarvetta ilmenee.

 Hyvinvointitoimialan avustuksiin esitetään lisäystä 58 000€ kohdistuen sekä Yhdessä ry:n ja A-Kilta toiminnan jatkamiseen nykyisellä resurssoinnilla kalenterivuoden 23 ajan. Kyseessä on avohuollontukitoimenpiteiden piiriin kuuluvaa toimintaa, jotka eivät olisi tämänhetkisen tiedon siirtymässä hyvinvointialueelle, mutta ne eivät olisi vuoden vaihteen jälkeen myöskään kuntien peruspalvelutoimintaa. Tästä syystä on perusteltua jatkaa toimintaa määräajan kaupungintuella, jotta hyvinvointialueen käynnistyessä ja toiminnan jäsentyessä kokonaisuuteen saadaan tarkempi selvyys. Hyvinvointialueen toiminnan jäsentyminen on vielä pahasti kesken ja on todennäköistä, että kyseiset palvelutoiminnat tulevat vielä uudelleen arvioitavaksi. Ko. tukitoimenpiteiden päättyminen aiheuttaisi väistämättä merkittävää painetta hyvinvontialueen omiin palveluihin, erityisesti korjaaviin palveluihin, joten ko. arvionti on tehtävä hyvinvointialueella ja kaupunki tällä ratkaisulla tukisi hyvinvointialueen prosessia mahdollistamalla lisäaikaa hyvinvointialueen oman palvelutoiminnan tarpeen ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Kuntien peruspalvelutehtävän piiriin ko. tukitoiminta ei jatkossa enää sisälly.

 Elinvoimatoimialalle on lisätty 80 000 euroa markkinointiin House of Laplandin perusrahoitukseen ja mahdolliseen kohdemarkkinointiin sekä hankkeisiin, jolla tuetaan koko Lappia koskevaa haastetta painottuen erityisesti osaamisen ja varmistamisen tukevaan toimintaan laajentaen nykyistä matkailumarkkinointia siten laajemmaksi ja monipuolisemmaksi koko Lappia ja sen tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi.

 Ympäristötoimialan osalta muutostarpeita on johtamisrakenteeseen, jossa on tarkoituksenmukaista erottaa toimialajohtajan ja tulosaluepäällikön tehtävät toisistaan. Muutos ei kuitenkaan edellytä muutosta talousarvioon vaan on toimialan sisältä katettavissa oleva muutos.

 Kokonaisuutena muutosesityksillä on käyttötalouden kustannusta nostava vaikutus yhteensä 48 000€ ja kaupunginjohtajan esitys on muutoin  toimielinten esitysten mukainen, jotka ovat tehneet loistavaa työtä ottaen huomioon talouden sopeutusohjelman toteutusvaiheen sekä haasteet palvelujen järjestämiselle tässä muutosprosessissa.

Raamikäsittelyn jälkeen verotuloennuste on tarkentunut. Vuodelle 2023 veroennuste on 51,2 miljoonaa euroa eli 2,1 miljoonaa euroa parempi mutta toisaalta valtionosuusennuste on heikentynyt ja on 1,6 miljoonaa euroa huonompi kuin mitä raamissa ennakoitiin. Yhdessä korkojen ja kustannustentason nousun kanssa tämä tarkoittaa, että käyttötalous on haastavammassa tilanteessa kuin mitä vielä keväällä 22 arvioitiin. Tästä johtuen on erityinen tarve talouden oikaisemisen suhteen pitää kiinni sovitusta linjasta ja välttää käyttötalouden kustannusnousua. Tämän hetkiset arviot on käyty lävitse viimeisimpien analyysien pohjalta niin kuntaliiton kuin FCG:n asiantuntijoiden pohjalta. Tämä on tieto tällä hetkellä ja mahdolliset muutosarviot ovat pääsääntöisesti enemmän riskitekijöiltään negatiivisia kuin positiivisia.  

Talousarvioesityksen 2023 toimintakate-esitys on 43,4 miljoonaa euroa eli 1,7 miljoonaa euroa isompi kuin hyväksytyssä raamissa. Vuosikate on 9,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 4,8 miljoonaa euroa eli 1,2 euroa huonompi kuin raamissa päätetty tulos.

Suunnitelmakauden vuosittaiseksi tulokseksi on arvioitu 2-4 miljoonaa euroa, jolloin kertynyttä alijäämää saadaan vähennettyä suunnitelmakaudella 14,7 miljoonaa euroa. Tulostason jäädessä tavoitteesta se tarkoittaa, että alijäämää ei saada katettua lain edellyttämässä ajassa, vaan vuoden 2026 lopussa kertynyttä alijäämää olisi jäljellä 2,6 miljoonaa euroa. Tavoitetasosta mikä kaupungilla tulisi olla on vielä vähintään n. 1M€ pienempi ottaen huomioon kustannuspaineet eli töitä on vielä tehtävänä. Toisaalta osa sopeutusohjelmassa päätetyistä toimenpiteistä on vielä toteutumatta, muun muassa hyvinvointitoimialan palvelurakenne, sekä osa ympäristötoimialan toimenpiteistä, jotka tukevat osaltaan alijäämän kattamisen etenemistä ja sovittujen toimenpiteiden kautta ylläpitää uskottavaa linjaa talouden tasapainottamisen toteutumiseksi. Tämä edellyttää nykyisessä talouslinjassa pysymistä.   

 Vuodelle 2024 on edelleen taloussuunnitelmassa esitetty kulujen pienentymistä ja vuosille 2025-2026 erittäin maltillista kasvua. 

Sosiaalinen kestävyys

 Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Sen ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalinen kestävyys on kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, mikä mahdollistaa hyvän arjen ja merkityksellisen elämän. Sosiaalinen kestävyys kattaa asiat, joita ilman kenenkään ei tulisi olla.

 Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin mahdollistamiseen, eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennalta ehkäisevien palvelujen avulla. ?Sosiaalisen kestävyyden toisena sosiaalisen kestävyyden painopisteenä on turvata asumiskelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.  Muita tärkeitä näkökulmia ovat:

• riittävä toimeentulo
• tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• turvallisuus sekä
• palveluissa toteutuva sosiaalinen kestävyys
   

 Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallisuuteen kuntayhteisössä. Sosiaalisesti kestävä kehitys huomioi kaikki väestöryhmät ja toteutuu luonnon kantokyvyn rajoissa.
 

 Sosiaalinen kestävyys on osa YK:n Agenda2030 - viitekehystä ja on vahvasti esillä tämänhetkisessä hallitusohjelmassa. (Kuntaliitto)

 Kemin kaupunki on jo useamman vuoden ajan arvioinut strategian toimeenpanoa YK:n kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030 mukaan. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät Agenda2030 tavoitteet ovat seuraavat.

 Ensimmäinen tavoite, Ei köyhyyttä (1) pitää sisällään pyrkimyksen vähentää köyhyyttä esimerkiksi sosiaaliturvan ja sosiaalivakuutuksen turvaamisella heikompiosaisille sekä varmistamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet peruspalveluihin, omistamiseen ja esimerkiksi rahoitukseen. 

 Tavoitteessa 2) Ei nälkää pyrkimyksenä on tukea heikompiosaisten ja köyhien mahdollisuutta terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. 

 Terveyttä ja hyvinvointia (3) - tavoite on kolmas kestävän kehityksen tavoite, mikä liittyy erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Tavoitteena on vähentää päihteiden, kuten huume-, alkoholi- ja tupakkatuotteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia haittoja. Tavoitteessa pyritään myös turvaamaan terveydenhuolto kaikille ihmisille. Hyvinvoinnin edistämisessä laaja-alainen työ on tarpeen. Hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu muun muassa virkistysympäristöt, koulutus, kulttuuri, asuminen, kaavoitus ja infra. Hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen kunnan tehtävä ja sen johtaminen on strategisesti tärkeää.

 Hyvä koulutus (4) - tavoite tähtää ilmaiseen, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tavoite on myös tukea kouluttautumismahdollisuuksien turvallisuutta ja työllistymiseen tarvittavien taitojen oppimista.

 Tavoitteessa Sukupuolten tasa-arvo (5) päämääränä on kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän lopettaminen. Tavoitteessa olennaista on myös tunnistaa palkaton hoito- ja kotityö sekä turvata naisille tasapuoliset mahdollisuudet taloudellisesti.

 Eriarvoisuuden vähentäminen (10) - tavoitteessa pyritään kasvattamaan köyhimmän väestönosan tuloja sekä edistämään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallisuutta. Tavoite myös tukee syrjinnän poistamista sekä edistää tasapuolisia mahdollisuuksia ja tasa-arvoa lisäävää päätöksentekoa.

 Tavoite Kestävät kaupungit ja yhteisöt (11) pyrkii siihen, että kaikilla olisi riittävä, turvallinen ja edullinen asunto, peruspalvelut sekä liikennejärjestelmä. Tätä tavoitellaan esimerkiksi lisäämällä julkista liikennettä ja huomioimalla huono-osaisten, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden erityistarpeet.

 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (16) tavoitteena on väkivallan kaikkien muotojen vähentäminen, lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyn, hyväksikäytön ja kiduttamisen ehkäisy sekä kansallisen oikeusturvan edistäminen.

 Kaupungin säästöohjelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten palveluiden saantiin sosiaalisen kestävyyden kannalta keskusviraston osalta.

 
Elinvoimatoimiala

 Elinvoimatoimialan tehtäväkenttään kuuluvat elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyyden tukeminen, työllisyyttä tukevat toimet ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, maankäyttö- ja kaavoitus sekä Kivalo, kansalaisopiston toiminnot. Näissä toimissa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta korostuvat yrittäjien ja elinkeinojen ja sidosryhmien osallisuus, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ja se, että sosiaalisella kestävyydellä on vahvoja taloudellisia vaikutuksia niin kaupungin toimintaan kuin asukkaiden. Elinvoimatoimialan tehtävien kautta vaikutetaan kaikilla tulosalueilla alueen työpaikkojen syntyyn, olemassa olevien yrittäjien liiketoimintamahdollisuuksiin sekä työllisyyden nousun kautta suoraan asukkaiden ansioihin.  Yksin talouden tai liikevaihdon kasvu ei ole itseisarvoinen päämäärä, vaan sillä pyritään viime kädessä saavuttamaan monia sosiaalisen kestävyyden osatekijöitä kuten hyvinvointia, kilpailukykyä ja turvallisuutta. Maankäytön ja kaavoituksen sosiaaliset vaikutukset ovat ihmisten elinoloihin ja hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia.
 

 Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa elämäänsä ja osallisuuteen, jolloin elinvoimatyön osalta toimintaympäristön toimijoiden kuuleminen ja vuorovaikuttaminen korostuvat hyvänä paikkana yrittää, työskennellä ja opiskella. Tällöin yrittäjien, elinkeinokehittäjien, elinkeinoihin liittyvien järjestö- ja yhdistystoimijoiden ja oppilaitosten osallisuus Kemin elinvoimaisuuden edistämisessä on merkityksellistä ja pystytään kehittämään yritysmyönteisempää toimintaa elinkeinopalveluissa. Tätä toteutetaan hanketoiminnalla (mm. Koronasta kasvuun -hanke), yhteisillä, säännöllisillä tapaamisilla ja vuorovaikutuksella (esim. aamukahvit) ja viestinnällä.
 

 Talouden tasapainottamisohjelman sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu työllisyyden hoidon ja Meriva sr. toiminnan osalta niin, että sosiaalisia vaikutuksia Meriva sr. toiminnan osalta on mahdollista syntyä niin yksilö-, yhteisö kuin kuntatasollakin. Kaupunkistrategian ja elinvoimatoimialan strategisena toimenpiteenä on työttömien osaamisen lisääminen ja työllistymisen tukeminen järjestö- ja yritysyhteistyöllä.  Talouden tasapainottamisohjelmaa on valmisteltu vaiheittain tapahtuvalla toiminnan sopeuttamisella päästään hallitumpaan ja toiminnan kehittämisen mahdollistavaan  lopputulokseen.  Näin varmistetaan Meriva säätiön toiminnan jatkuvuus tilanteessa, jossa uusien palveluntuottajien saaminen on todennäköisesti haasteellista, etenkin Hyvinvointialueiden aloittamisvaiheessa.   Asiakkaiden palveluprosessien jatkumista hyvinvointialueella ei haluta vaarantaa niin, että 300 asiakkaan tulisi hankkia uusi palvelu tai työ.  Tällä hetkellä sosiaaliset vaikutukset jäävät maltillisiksi myös siksi, että työmarkkinat vetävät hyvin. Jatkossa on tärkeää hyvinvointialueen ja Te-palvelujen ja kunnan yhdyspintayhteistyö, jotta kuntouttavan työtoiminnan jatkoksi löytyy työllistymis- tai koulutuspolku. Merivankin palveluja tulee kehittää voimakkaammin siihen suuntaan.

 Elinkeinopalveluiden ja kaavoituksen ja maankäytön osalta talouden tasapainottamisohjelma asettaa haasteita lähinnä työn resurssien niukkuuden näkökulmasta. Elinkeinotyön sosiaalinen kestävyys ilmenee hanketoiminnan kriteereissä. EU-rahoituksen Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Elinkeinojen osalta hankerahoituksessa korostuvat vihreään siirtymään liittyvät ratkaisut, mutta rinnalla ovat myös sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät asiat kuten hyvinvointi, osaaminen tai sukupuolten ammatillisen osaamisen eriytyminen.

 Maankäytön ja kaavoituksen osalta talouden tasapainottamisohjelma ei aiheuta sosiaalisesti kestävään toimintaan muutoksia kuntalaisten suuntaan.
 

 Kivalo-opistotoiminnan tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kansalaisopistoilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tiedon ja osaamisen edistämisessä. Vapaan sivistystyön keskusjärjestöt ovat antaneet kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, jonka visiona on, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä suomalaisessa oppilaitoskentässä. Kivalo-opiston osalta talouden tasapainottamisohjelma asettaa haasteita lähinnä työn resurssien niukkuuden näkökulmasta.

 Kaupungin säästöohjelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten palveluiden saantiin sosiaalisen kestävyyden kannalta elinvoiman  osalta.

 
Hyvinvointitoimiala

                                           Sosiaalista kestävyyttä rakennetaan hyvinvointitoimialalla  lasten ja nuorten palveluissa, vapaa-aikapalvelujen kehittämisessä ja koordinoinnissa, järjestöyhteistyössä sekä hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan edistämistyössä.

                                            Kemin kaupunkistrategia on keskeisin asiakirja, jolla linjataan kaupungin tahtotilaa, painopisteitä ja suuntaviivoja tulevaisuuteen. Tämän lisäksi  hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus sekä hyvinvointisuunnitelma tukevat hyvinvoinnin johtamista ja sosiaalisen kestävyyden edistämistä kokoamalla yhteen tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja suuntaamalla  toimenpiteitä. Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomuksessa tarkastellaan tietoon perusten hyvinvoinnin kehittymisen nykytilaa ja suuntaa. Hyvinvointisuunnitelman avulla johdetaan, kehitetään ja ohjataan kunnassa tehtävää hyvinvointityötä. Kyseiset asiakirjat hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 3.10.2022 § 77. Kaupunginvaltuuston päättämiä toimenpiteitä, jotka pohjautuvat kaupunkistrategiaan, arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä.  Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma,  ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma, vammaispoliittinen ohjelma ja kotouttamisohjelma tukevat omalta osaltaan suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.  

                                            Kemin kaupunki on  useamman vuoden ajan arvioinut kaupunkistrategian toimeenpanoa YK:n kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030 mukaan. Hyvinvointilautakunnan yhtenä strategisena toimenpiteenä on tulevaisuuden  kunnan palveluverkkoprosessin  käynnistäminen ja toimeenpano. Palveluverkkotyön tämänhetkisessä valmisteluvaiheessa  on huomioitu  ja huomioidaan jatkotyöskentelyssä  päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Merkittäviä päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on tärkeä arvioida etukäteen, miten päätös tulee vaikuttamaan kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen. Yhtälailla palveluverkkoprosessiin kuuluu vahvasti kuntalaisten sekä henkilöstön  osallisuus ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen. Kuntalaisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tukee sosiaalisesti kestäviä päätöksiä.

                                            Hyvinvointitoimialan kasvatuksen ja opetuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajanpalvelut kohdentuvat kaikkiin asukkaisiin.

                                            Kaupunki tuottaa pääasiallisesti palvelut omana tuotantona, joskin useilla yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli palveluketjuissa. Järjestöjen, yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on linjattu hyväksytyssä järjestöstrategiassa ja järjestöjen kamssa tehtävä yhteistyö on poikkeuksellisen laajaa kullttuurista liikuntaan ja henkiseen hyvinvointiin. Toimijoiden kanssa tehdään kumppanuussopimukset, jotka jäntevöittävät ja sitouttavat toimijoita yhteiseen strategiseen päämäärään.

                                            Uuden liikuntahallin rakentaminen mahdollistaa erilaisten liikuntamuotojen harrastamisen saman katon alla. Jäljelle jäävien muiden liikuntatilojen käyttö tulee uudelleen suunnitella ja organisoida. Myös  siirtymävaihe vanhasta uuteen halliin  tulee organisoida toiminnallisesti yhdessä ympäristötoimialan kanssa niin hyvin kuin mahdollista hyödyntäen oman kunnan ja mahdollisesti naapurikuntien tilamahdollisuuksia. 

                                            Hyvinvointitoimiala on onnistunut saamaan ulkopuolista hankeavustusta palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Suurin osa rahoituksesta on suunnattu lisähenkilöstön palkkaamiseen. Näiden rahoitusten turvin eri yksiköihin on palkattu henkilökuntaa tekemään konkreettista asiakastyötä joko yksilö tai ryhmätasolla. Näin ollen pystymme ennakoimaan, mutta ennenkaikkea tukemaan tilanteissa, jossa yleinen tuki ei riitä, vaan tarvitaan tehostetumpaa ja suunnitelmallisempaa ohjausta ja tukitoimenpiteitä arjesta selviytymiseen. Osaan hankerahoituksia on suunniteltu tulevan ensi vuonna muutoksia siten, ettei niitä tarvitse hakea joka vuosi vaan ne myönnetään useammaksi vuodeksi kerrallaan.Tämä mahdollistaa pidemmän aikavälin suunnitellun ja toimeenpanon. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta rahoituksella ehkäistään huono-osaisuutta, lisätään palveluita sekä tarjotaan eripituisia työmahdollisuuksia työnhakijoille.

                                            Kulttuurikeskuksessa sijaitsevat palvelut kuten kirjasto,musiikki, museot ja lasten kulttuurikeskus ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka ovat helposti kaikkien saavutettavissa. Yhdyspinnat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ovat toimivia ja säännöllisiä. Lapset ja nuoret  osallistetaan kultuuritarjontaan ja niiden mahdollisuuksiin opetussuunnitelmien mukaisesti samalla  hyödyntäen ja opettaen  lähiympäristön mahdollisuuksia aikuiseksi kasvamisessa. Nuorisotyössä on monenlaisia haasteita, joiden vastaamiseen tarvitaan nuorisotyön lisäksi huoltajien ja perheiden tukea ja panostusta, sekä erilaisten asiantuntijoiden että vapaaehtoistyöntekijöiden tukea. Haasteena on sekä sijaisten että vakinaisen  henkilöstön rekrytointi.

                                            Ylikunnalliset toiminnot musiikkiopisto ja kvartetti rakentavat sosiaalista vaikuttavuutta laajemmalla alueella kuin Kemin kaupungissa. Näiden toiminnot ovat kehittämisen keskiössä ja yhteistyökuntien kanssa aloitetaan kehittämistyö pikimmiten.

                                            Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on ensi arvoisen tärkeää hyvinvointitoimialalla. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta molempien osapuolten tulee tunnistaa ja tietää omat vastuut ja velvoitteet, siten ettei yksikään asiakasryhmä ole väliinputoaja.

                                            Hyvinvointilautakunta on omissa linjauksissaan nostanut esiin keskustelukulttuurin ja positiivisen vuorovaikutuksen kehittämisen Hyvin sanottu- Bra sagt työkaluilla kaikissa työyksiköissä. Tämän avulla tuotetaan positiivista ja ratkaisukeskeistä sekä ymmärrettävää viestintää, jolla on myös heijastevaikutuksia suureen joukkoon asiakkaita ja kuntalaisia.

 Kaupungin säästöohjelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten palveluiden saantiin sosiaalisen kestävyyden kannalta hyvinvointitoimialan osalta.

 Ympäristötoimiala

 Ympäristötoimialan vuoden 2023 talousarvioesityksellä arvioidaan olevan seuraavia vaikutuksia sosiaaliseen kestävyyteen:

 - Sauvosaaren palvelutalon perusparannus lisää asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja parantaa esteettömyyttä sillä talo saadaan paremmin vastaamaan nykykäyttötarkoitusta. Sauvosaaren palvelutalo on merkittävä osa IkäVihreä Pruntsi - toimintamallia.

 - Uimahallin peruskorjaussuunnittelulla varaudutaan hallin käytettävyyden parantamiseen ja tukee täten terveyden edistämistä.

 - Mansikkanokan pienvenesataman venelaiturin kunnostamisella parannetaan veneilijöille annettavaa palvelutasoa ja sataman turvallisuutta.

 - Yleisten alueiden ympäristötöillä parannetaan turvallisuutta ja lisätään viihtyisyyttä sekä parannetaan esteettömyyttä.

 - Liikenneväylien peruskorjauksilla ja asfaltoinnilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja lisätään viihtyisyyttä.

 - Katuvalaistuksen modernisoinnilla vaikutetaan viihtyisyyden lisääntymiseen ja parannetaan yleistä turvallisuutta.

 - Hiihtoreittien lisäämisellä tarjotaan kaupunkilaisille lisää mahdollisuutta liikkua luonnossa ja edistetään terveysliikuntaa.

Kaupungin säästöohjelmalla ei ole vaikutuksia kuntalaisten palveluiden saantiin sosiaalisen kestävyyden kannalta ympäristötoimialalla. 

 Talousarvioesitys liitteenä.

 Yhteistyötoimikunnalle talousarvioesitystä esiteltiin 21.11.2022 kokouksessa.

.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuoteen 2026

Päätös Talouspäällikkö Katri Heberg esitteli asiaa kokouksessa.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuoteen 2026 seuraavin muutoksin:

-Kaupunginhallitus lisäsi investointiosaan Sauvosaaren urheilukenttä kohtaan tekstilisäyksen, että selvitetään tekonurmen rakentamisen kustannuksia.

-Kaupunginhallitus päätti, ohjeistaa toimialoja, että sovittelutoiminnan käyttöä kaupungin omaisuuteen kohdistuneissa vahingoissa tulee tehostaa.

-Kaupunginhallitus edellyttää, että teatterin tilakysymykseen on saatu yhdistyksen kanssa esitys kaupungivaltuuston talousarviokokoukseen 12.12. mennessä.

-Kaupunginhallitus päätti, että kirjaston osalta toiminnan kehittämiseen ja palvelutoimintaan varataan riittävä resurssi.

-Kaupunginhallitus päätti lisätä liitteeksi valtuuston 15.11.2021 §153  aloitteen toimenpiteiden tilannekatsauksen

Lisäksi kaupunginhallitus oikeutti kaupunginjohtajan tekemään mahdolliset tekniset muutokset.