Nuorisovaltuusto
Pöytäkirja 01.06.2022/Pykälä 11

Nuorisovaltuusto 01.06.2022 § 11 

334/00.01.02/2022 

Valmistelu Tanja Paaso-Rantala

Kemin uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu vuosille 2022-2025. Suunnitelmassa linjataan keskeisiä moniammatillisia ja -alaisia valintoja vuosille 2022-2025 ja esitetään toimenpiteitä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi Kemissä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelma on lakisääteinen. Hyvinvointisuunnitelma hyväksytään Kemin kaupungin valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ohjaa, johtaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä. Suunnitelman avulla pyritään varmistamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän toiminnan suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää lasten ja nuorten parissa tehtävän hyvinvointityön arvopohjan ja tahtotilan, sekä konkreettiset tavoitteet, painopisteet ja kehittämisehdotukset eri vuosille.

Suunnitelma on nähtävillä Kemin kaupunfin internetsivuilla ja siihen pyydetään kuntalaisilta mielipiteitä. Nuorisovaltuusto käsittelee suunnitelman kokouksessaan ja tämän jälkeen asia etenee hyvinvointilautakuntaan.

Esittelijä Puheenjohtaja

Päätösehdotus Käydään läpi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022 - 2025.

Päätös Käytiin läpi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, ja keskusteltiin aiheesta.

Nuorisovaltuusto katsoo, että suunnitelmassa esille nostetut arvot ovat hyvät ja tavoittelemisen arvoiset. Nuorisovaltuusto kokee, että esimerkiksi kouluterveyskyselyn tulokset ovat huonot, mutta ne näkyvät juuri näin lasten ja nuorten arjessa. Koulukiusaamiseen tulee puuttua selvemmillä keinoilla ja opettajien tulee tulla tietoiseksi eri kiusaamisen muodoista. Nuorisovaltuusto näkee, että kiusaamista tapahtuu paljon "näkymättömästi" eli mikä ei opettajille näy eikä se tule välttämättä opettajien tietoon. On myös tilanteita, jolloin asian esille nostaminen on pahentanut kiusaamista. Kodin ja koulun yhteistyön lisääminen tämän asian ympärillä on tärkeää. Kiusaajan toimintaan tulee puuttua tiukemmin ja perinpohjaisesti.

Kouluympäristössä tulisi nostaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esille suvaitsevaisuuden merkitystä ja toisen ihmisen kunnioittamista. Opettajien auktoriteetin katoaminen huolestuttaa nuoria ja kiusaamiseen tai ylipäänsä yleiseen häiriköintiin puuttumisen keinot ovat opettajilla vähissä.  

Mielenterveyspalveluiden saatavuus pitää konkreettisesti kehittyä, nuorisovaltuusto kokee, että suunnitelmassa ei ole riittäviä konkreettisia keinoja tämän asian parantamiseksi.  Opiskeluhuollon toiminta ei vastaa nuorten kokemaa tarvetta ja kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattoripalvelut ovat heikosti saatavissa. Nuorisovaltuusto näkee, että ei riitä, että palvelut ovat lain määrittelemällä tasolla, kun tarve kouluilla ja nuorilla on isompi. Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan enemmän ja avovastaanotto tulee olla lähempänä nuoria ja opiskelijoita.  

Urheiluakatemian idea todetaan hyväksi ja on paikoittain toiminut käytännössä, mutta tiedotus ja osallistumiskynnys vaatisivat paranneltavaa. Tiedotusta voisi parantaa esimerkiksi urheiluseurojen kanssa. Yleisesti eri hankkeiden ja tapahtumien tiedotus nuorille on heikkoa eikä toimi, Facebook ja kaupungin nettisivut eivät tavoita nuoria. Yhteistyö koulujen kanssa eri asioista tiedottamisessa voisi lisätä nuorten tietoisuutta kaupungin tapahtumista ja hankkeista, lisäten täten nuorten osallisuutta. Tiedottamisessa voitaisiin hyödyntää koulujen opiskelija- ja oppilaskuntien hallituksia, jotka pystyvät hyvin olemaan yhteydessä nuoriin kouluissa. 

Yleisesti suunnitelma vaikuttaa paperilla hyvältä, mutta nuorisovaltuusto ja nuoret vaativat enemmän konkreettisia toimia sekä ratkaisuja. Yleensäkin nuoria koskevia asioita tulisi katsoa nuorten kokemasta näkökulmasta, eikä tilastoista. Esimerkiksi kouluterveydenhuolto näyttää paperilla lähes riittävältä, mutta tosiasia on, että nuoret eivät koe terveydenhuoltoa läheskään riittäväksi tarpeisiinsa verrattuna. Vaikka palvelut olisivat laskennallisesti hyvällä mallilla, se ei tarkoita, että ne oikeasti toimisivat.

Pykälä tarkistettiin kokouksessa.