Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kemin kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kemi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kemi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 03.11.2022/Pykälä 307


 

Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

 

Kaupunginhallitus 03.11.2022 § 307 

551/03.00/2022 

   

 

 

Valmistelu Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lakiluonnoksesta lausuntoa. Valmisteilla oleva luonnos on erityisen merkityksellinen Itä-Savon ja Meri-Lapin näkökulmasta koskien alueiden keskussairaaloita. 

 

 Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla maata. Kemin ja Savonlinnan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyssairaalan turvaaminen tasolla, jossa yleisanestesiassa tapahtuva leikkaustoiminta on mahdollista, takaa tämän tavoitteen toteutumisen myös Itä-Savon ja Kemi-Tornion alueen asukkaille.

 

 Alueelliset erityispiirteet etäisyyksineen ja teollisuustarpeineen sekä molempien alueiden huomattava vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden määrä edellyttävät ympärivuorokautisten yhteispäivystyssairaaloiden säilyttämistä kiireellisessä hoidossa.

 

 Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi 15.6.2021 lainsäädäntöä koskevan mietintönsä, jossa se esitti, että eduskunta edellyttäisi Savonlinnan ja Kemin päivystävien keskussairaaloiden palveluiden turvaamista lailla. ''Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi." (Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, StVM 16/2021 vp, lausumaehdotus 4). Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru tiedotti 21.1.2022, että Sosiaali- ja terveysministeriössä on aloitettu edellä olevan lausuman toimeenpano terveydenhuoltolain muuttamiseksi.

 

 Hallituksen esityksen arvioimiseksi ovat Meri-Lapin kunnat tilanneet selvityksen Verona-Consulting Oy:ltä, jonka analyysin tuloksia on esitelty  yhteisessä tilaisuudessa alueen luottamushenkilöille. Analyysi tausta-aineistona liitteenä.

 

 Asiaa on valmisteltu yhteistyössä niin Savonlinnan kaupungin kuin Meri-Lapin kuntajohtajien kanssa.

 

 Jotta varmistetaan eduskunnan tahtotilan toteutuminen asiasta Meri-Lapin kuntajohtajat esittävät lausuntonaan seuraavaa:

 

 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE                             

 Asia: Sosiaali- ja terveysministeriö, lausuntopyyntö, vastausaika 4.11.2022 klo 16:00 mennessä.

 Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/321/2022

 Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

 

 Käsitellessään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön hyväksymistä (HE 241/2020 vp) eduskunta hyväksyi lausuman (EV 111/2021 vp), jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi.

 

 Lausunnolla olevassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi toistaiseksi voimassa olevana mahdollisuutena, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voisivat ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa poistaa voimaanpanolain 59 §:stä vuoden 2032 määräajan pois.

 

 Voimassa olevassa laissa näillä hyvinvointialueilla on tämä mahdollisuus vuoden 2032 loppuun saakka.

 

 Länsi-Pohjan alueen lausunto huomioi perustuslain kirjaukset, erityisesti perustuslain 19 § ja 3. momentin, pääministeri Marinin hallitusohjelman, eduskunnan lausuman EV 111/2021 vp ja 23.6.2021 hyväksyttyjen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lainsäädännön keskeiset periaatteet palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, kustannustehokkuudesta ja laadusta, lain sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeen-panosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021), lain hyvinvointialueesta (611/2021) ja hyvinvointialue- ja maakuntajakolain (614/2021).

 

 Meri-Lapin kuntien yhteiset tavoitteet ja perustelut Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystystä koskevaan lainsäädäntöön:

 

 Tavoitteet

 

  1.   Valtioneuvoston ja eduskunnan päätös pitää olla kaikissa tilanteissa, että nykyisen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella Kemin sairaala jatkaa La-pin hyvinvointialueella ympärivuorokautisesti päivystävänä yhteispäivystys-yksikkönä.

 

  1.   Valtioneuvoston ja eduskunnan tulee varmistaa, että Lapin hyvinvointialueel-le varmistetaan pysyvä mahdollisuus ylläpitää useampaa kuin yhtä ympäri-vuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä Rovaniemen ja Kemin sairaaloiden yhteydessä. Tämä edellyttää myös terveydenhuoltolain 50 § muutosta.

 

  1.   Valtioneuvosto ja eduskunta osoittavat ympärivuorokautisen yhteispäivys-tyksen järjestämiseen pysyvän lisärahoituksen olosuhdetekijänä hyvinvoin-tialueen rahoituslaissa vuodesta 2024 alkaen. Kemin sairaalan ympärivuo-rokautisen yhteispäivystykseen osoitettu rahoitus ei vähennä muiden hyvin-vointialueiden rahoitusta. Valtio osoittaa Kemin sairaalan ympärivuorokauti-seen yhteispäivystyksen järjestämiseen Lapin hyvinvointialueelle riittävän hyvinvointi-indeksiin sidotun rahoituksen.

 

 Sama esitys koskisi Etelä-Savon hyvinvointialueella olevaa Savonlinnan sairaalaa.

 

 

 

Perustelut

 

  1.   Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan yhteispäivystys ja erikoissai-raanhoidon laadukkaat palvelut turvaavat Länsi-Pohjan alueen asukkaiden pal-velujen saatavuuden, saavutettavuuden, laadun ja kustannusvaikuttavuuden kehittämisen. Sairaala turvaa Lapin hyvinvointialueen palvelujen yhdenvertaista saatavuutta kaikille Lapin asukkaille. Toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteen.

 

  1.   Länsi-Pohjan keskussairaalan aseman turvaaminen varmistaa parhaiten perus-tuslain 19 § 3 momentin tavoitteen toteutumista: "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja ter-veyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä".

 

  1.   Eduskunta on yksiselitteisesti edellyttänyt päätöksessään EV 111/2021, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason ja ryh-tyy tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi.

 

  1.   Länsi-Pohjan alueella on voimassa olevaan lakiin perustuva pysyvä oikeus ja velvollisuus järjestää ympärivuorokautinen yhteispäivystys, joka perustuu alu-een palvelutarpeeseen ja lainsäädännöllä määrättyyn rooliin. Sosiaali- ja ter-veydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen lainsäädännöllä tulee varmis-taa ja vahvistaa Länsi-Pohjan keskussairaalan kyky turvata alueen palvelut ja ylläpitää ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä.

 

  1.   Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet poikkeavat merkittävästi muista hyvin-vointialueista siinä, että niillä yhdistyvät kaksi erillistä sairaanhoitopiiriä, joilla kummallakin on ollut vuosikymmenet oma keskussairaalansa. Väestön palve-luiden, erityisesti päivystyspalveluiden, lisäksi alueilla tiedostetaan se tosiasia, että keskussairaalatasoisen sairaalan merkittävä elinvoimavaikutus ja henkilös-tön pitovoima menetetään, mikäli sairaaloiden palveluvalikoimaa joudutaan lainsäädännöllisistä syistä ajamaan alas.

 

  1.   Länsi-Pohjan keskussairaala ja siinä ympärivuorokautisesti päivystävä yhteis-päivystysyksikkö jatkaa yhteisyrityksenä vuoteen 2026. Sen jälkeen toiminta jatkuu sen mukaan, mitä hyvinvointialue jatkosta päättää. Kaikissa tulevaisuu-den vaihtoehdoissa rooli ympärivuorokautisesti päivystävänä yhteispäivystys-yksikkönä tulee säilyä.

 

  1.   Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivys-tysyksikön toiminnan heikennykset johtavat suoraan sairaalan muun leikkaus-toiminnan loppumiseen. Päivystysasetus on sidoksissa työnjakoasetukseen ja hallituksen esitys vaarantaa Länsi-Pohjan sairaalan aseman, samoin kuin Sa-vonlinnan sairaalan.

 

  1.   Voimassa oleva hyvinvointialueen rahoitusmalli ei huomioi riittävällä ja oikealla tavalla Länsi-Pohjan alueen ja Kemin sairaalan tarvitsemaa rahoitusta ympäri-vuorokautisesti päivystävän yhteispäivystyksen ylläpitämiseen. Kemin sairaa-lalle, Länsi-Pohjan alueella, tulee osoittaa erillinen rahoitus ympärivuorokauti-sesti päivystävän yhteispäivystysyksikön ylläpitämiseen, jonka myötä turvataan parhaiten alueen palvelujen saatavuus, saavutettavuus, laatu ja kustannusvai-kuttavuus. Samaa mallia tulisi noudattaa Etelä-Savossa Savonlinnan sairaalan osalta.

 

  1.   Alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Lapin hyvinvointialueen tulee turvata sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut, jotta koko Lapin alueelle saadaan houkuteltua uutta työvoimaa ja samalla turvataan myös nykyiset lääkärien ja hoitajien sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikat. Kemin sairaalan nykyistä roolia tulee vahvistaa ja rahoitus turvata, jotta alue säilyy houkuttelevana asumisen ja työssäkäynnin keskuksena.

 

  1. Matkailu on alueella merkittävä tulonlähde ja työnantaja. Lisäsi alueella Tornios-sa on valtakunnan vilkkain rajan ylittävä maayhteys. Ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön rooli tulee turvata. Suomen ja Ruotsin yh-teistyö vahvistaa merkittävästi molempia. Norrbottenilta on tullut esityksiä hei-dän tarpeistaan hankkia erikoissairaanhoidon palveluja Kemin sairaalasta. Tä-mä tulisi huomioida merkittävänä yhteistyömahdollisuutena myös tulevaisuu-dessa.

 

  1. Länsi-Pohjan alueella erityisesti Kemi-Tornion seutu on Pohjois-Suomen merkit-tävä teollisuuden ja alkutuotannon keskittymä sekä Lapin toinen maakuntakes-kus. Kemi-Tornion alueella on kaikkiaan 20 EU:n Seveso III-direktiivin tai Tukes luokittelemaa mahdollista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa laitosta. Koko Lapin suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista laitoksista n. 80% on Kemi-Tornion alueella. Alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Lapin hyvinvointialu-een tulee turvata sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut, jot-ta alueelle saadaan houkuteltua uusia osaajia ja tarvittavaa työvoimaa.

 

  1. Valtiovalta turvaa saamelaisten oikeudet Länsi-Pohjan alueella lain perusteluis-sa HE241/2020 vp. Kemin sairaalalla on oma osuutensa tämän tärkeän Lapin hyvinvointialueen velvollisuuden hoitamisessa.

 

  1. Kemin sairaalan roolin ja aseman säilyttäminen on tärkeää ja välttämätöntä alueen ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksen näkökulmasta. Sosi-aali- ja terveydenhuollon koulutuksen harjoittelupaikat tulee turvata. Ympärivuo-rokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön myötä voidaan turvata opiske-lijoiden harjoittelupaikkoja.

 

  1. Kemin sairaala pysyy houkuttelevana ja välttämättömänä paikkana erikoistuvil-le lääkäreille. Työvoiman saatavuus ja pito on yksi tärkeimmistä koko Lapin hyvinvointialueen ratkaistavista ongelmista. Kemin sairaalan aseman pysyvä turvaaminen vahvistaa koko Lapin hyvinvointialueen palvelujen turvaamista. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuutta Länsi-Pohjan alueella ei saa vaarantaa.

 

  1. Hallituksen perustelut lausuntoesityksessä eivät kunnioita eduskunnan tahtoa EV 111/2021. Hallitus esittää, että voimaapanolain 59 §:n mukainen muutos ei edellytä rahoituksen lisäämistä tai erilliskorvausta Lapin hyvinvointialueelle, koska kyseessä on edellä esitetyn mukaisesti mahdollisuus enemmän kuin yh-den yksikön ylläpitoon, ei velvoite. On epärealistista, eduskunnan asettamaan tavoitteeseen nähden, että hyvinvointialueiden on sovitettava toimintansa sille osoitettuun rahoitukseen ja arvioitava enemmän kuin yhden ympärivuorokauti-sen yhteispäivystysyksikön tarpeellisuutta. Rahoituksen osalta hyvinvointialuei-den mahdollisuutta suoriutua tehtävistään turvaavat rahoituslain säännökset, mukaan luettuna siirtymätasaussääntely ja viime kädessä lisärahoitusta koske-va 11 §. Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystyksen rahoitus tulee turvata pysy-vällä olosuhdetekijärahoituksella.

 

  1. Terveydenhuoltolain 50 §:n 6 momentin mukaan päivystyksestä ja sen laajuu-desta on sovittava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:ssä tarkoitetussa yhteistyösopimuksessa ottaen huomioon alueen ensihoito-palvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Koska päivystyksestä kokonaisuutena on sovittava yhteistyösopimuksessa, päätös enemmän kuin yhden päivystysyksikön ylläpitämisestä tai päivystysyksikön erikoisalakohtaisesta palveluvalikoimasta ei ole yksin Lapin ja Etelä-Savon hy-vinvointialueen tehtävissä, vaan asiasta sovitaan yhteistyösopimuksessa yhteis-työalueen hyvinvointialueiden kesken. Tämä aiheuttaisi jatkuvaa epävarmuutta toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen tulevaisuudessa, joten terveydenhuol-tolain 50 §:n muutos on tarpeellinen.

 

 Riskit, mikäli lakiesitys jäisi voimaan

 

 Hallituksen lausuntoesityksen mukainen lainsäädännön muutos vaarantaa heti Kemin sairaalan aseman, mikä veisi pohjan koko uudistuksen lähtökohtana olleelta palvelujen tason säilymiseltä. Riskien toteutuessa Kemin sairaalasta päättyy myös muu vaativampi leikkaustoiminta. Henkilöstön saatavuus ja pito heikkenee. Nykyiset työntekijät eivät pysy Lapin hyvinvointialueella, vaan suuntaavat muualle Suomeen, kuten Pohjois-Pohjanmaalle. Lapin hyvinvointialue ei saa jatkossa riittävästi lääkäreitä, eikä hoitajia. Myös asukkaista monet voivat suuntautua Länsi-Pohjan alueelta Pohjois-Pohjanmaalle.

 

 Länsi-Pohjan kunnilla on mahdollisuus harkita myös maakunnan vaihtoa vuodesta 2025 alkaen. Tämä olisi Lapin hyvinvointialueelle kestämätön ratkaisu. Lapin hyvinvointialueen rahoitusasema heikkenisi ja työvoiman siirtymisen vuoksi kuntien verotulot putoaisivat. Sekä Lapin hyvinvointialue, että alueen kunnat kärsisivät seurauksista.

 

 Ostovoimaa häviäisi alueelta ja sen myötä yritykset kärsisivät tilanteesta. Alueen elinvoima ja kilpailukyky vaarantuisi merkittävästi. Länsi-Pohjan alueen houkuttavuus teollisuuden investointikohteena heikkenisi. Nykyisen - erittäin merkittävän - teollisuuden ja alkutuotannon luottamus alueeseen laskisi. Matkailuelinkeino kärsisi, koska terveyspalvelujen taso heikkenisi.

 

 Alueen kriisivalmius heikkenisi mahdollisten teollisuuden ja liikenteen suuronnettomuuksien osalta sekä esimerkiksi pandemioiden hoidon osalta. Lapin hyvinvointialue kärsisi kestämättömällä tavalla edellä kuvatusti ja koko Lapin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut ajautuisivat rahoituksen ja toiminnan osalta kriisiin.

 Suomen ja Ruotsin rajat ylittävä yhteistyö heikkenisi hallituksen esityksen toteutuessa.

 

 Riskit olisivat paitsi Meri-Lapin kuin koko Lapin hyvinvointialueen näkökulmasta erittäin merkittävät ja siitä syystä tässä lasunnossa esitetyt muutokset tulee toteuttaa niin eduskunnan tahtotilan kuin koko uudistuksen tavoitteiden toteutumiseksi tavoitelulla tavalla.

 

 

 

 

 

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa oheisen lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriölle lainvalmistelussa huomioonotettavaksi ja oikeutti kaupunginjohtajan tekemään tarvittavat tarkennukset. Kaupunginhallitus tarkasti pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Päätös Kaupunginhallitus päätti antaa oheisen lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriölle lainvalmistelussa huomioonotettavaksi.

Kaupunginhallitus oikeutti kaupunginjohtajan tekemään tarvittavat tekniset täsmennykset lausuntoon.

Kaupunginhallitus tarkasti pöytäkirjan kokouksessa tämän pykälän osalta.