Vanhus- ja vammaisneuvosto
Pöytäkirja 25.02.2026/Pykälä 10

Vanhus- ja vammaisneuvosto 25.02.2026 § 10 

618/10.03.01.00/2024 

Valmistelu Vapaa-aikapäällikkö Marke Rautiala, hyte-koordinaattori Janne Jylkkä

Kemin kaupungin uuden uimahallin suunnitteluprosessi on edennyt vaiheeseen, jossa uimahallin hankesuunnitelma ja sitä määrittävä tilaohjelma ovat valmistuneet 16.2.2026. Uimahallihanke on kaupungin pitkäaikainen kokonaisuus, johon on vaikuttanut sekä rakennuksen ikä että asemakaavalliset ratkaisut.

Kemin nykyinen uimahalli on rakennettu vuonna 1967 ja perusparannettu vuosina 1996-1997. Kaupunki on aikaisemmin päättänyt hakea rakennukselle purkulupaa, mutta sitä ei voitu myöntää asemakaavan suojelumerkinnän takia. Suojelumerkintä poistettiin kaavamuutoksella, joka vahvistui 25.9.2024 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksellä.

Hyvinvointilautakunta nimesi uimahallin tarveselvitystyöryhmän 31.10.2024. Tarveselvityksessä arvioitiin uuden uimahallin tarve, tulevat käyttäjäryhmät, tilatoiminnot ja synergiaedut muun muassa liikuntahallin ja koulukampuksen kanssa. Tarveselvityksen aikana kuultiin eri käyttäjäryhmiä, ja kuntalaisille toteutettiin sähköinen asiakaskysely 21.11.-17.12.2024.

Kaupunginhallitus hyväksyi tarveselvityksen 10.2.2025 ja päätti käynnistää hankesuunnittelun. Tätä varten perustettiin hankesuunnittelutyöryhmä, jossa on edustettuna kaupunginhallitus, ympäristötoimiala, hyvinvointitoimiala, Kemin Liikuntapaikat Oy sekä kaupungin keskushallinto.

Kaupunginvaltuusto päätti 7.4.2025, että uusi uimahalli valmistellaan nykyisen uimahallin paikalle. Suunnittelua on jatkettu tämän linjauksen pohjalta ja huomioiden yleiset strategiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Hankesuunnittelun aikana työryhmä kokoontui viisi kertaa. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy, ja teknisinä asiantuntijoina toimivat Granlund Oy ja Sitowise Oyj. Käyttäjäryhmiä kuultiin sekä tarveselvitysvaiheessa että luonnossuunnitelmien aikana ja uimahallin henkilökunta osallistui aktiivisesti tilaratkaisujen kehittämiseen.

Hankkeen laajuus ja kustannukset:
Uuden uimahallin laajuus on 5 299 bruttoneliömetriä. Rakennuskustannukset ovat 18,96 miljoonaa euroa. Irtaimisto- ja varustehankintojen kustannukset ovat 0,3 miljoonaa euroa, ja vanhan uimahallin purkukustannus on 0,46 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 19,72 miljoonaa euroa (alv 0 %).

Toteutussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja rakentaminen kilpailutetaan toteutussuunnittelun valmistuttua. Uuden uimahallin käyttöönotto on suunniteltu alkusyksylle 2029.

Hallintosäännön perusteella uimahallihanke on strateginen ja kokoluokaltaan sellainen, että sen hankesuunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kokouksessa kuullaan hyte‑koordinaattori Janne Jylkkää, joka esittelee uimahallin hankesuunnitelman.

Oheismateriaalina Kemin uuden uimahallin hankesuunnitelma 16.2.2026 liitteineen.

Esittelijä Vapaa-aikapäällikkö Marke Rautiala

Päätösehdotus Vanhus- ja vammaisneuvosto kuulee esittelyn ja antaa halutessaan evästystä tai huomioita uuden uimahallin hankesuunnitelmasta, erityisesti ikäystävällisyyden, saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmista. Pykälä tarkistetaan kokouksessa.

Päätös Vanhus- ja vammaisneuvosto kuuli esittelyn ja merkitsi sen tiedoksi.

Neuvosto esittää seuraavat näkökohdat uuden uimahallin hankesuunnitelman jatkotyöhön erityisesti ikäystävällisyyden, saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmista. Hankkeen suunnittelussa on tärkeää varmistaa, että esteettömyys huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Tähän sisältyvät muun muassa suihkujen riittävä määrä sekä tukikaiteiden ja suihkutuolien tarkoituksenmukainen sijoittelu ja saavutettavuus. Neuvosto pitää tarpeellisena tarkastella rakentamisen aikaisen käyttökatkon vaikutuksia. On tärkeää, että kuntalaisille järjestyy tauon aikana toimivat uintimahdollisuudet sekä mahdolliset kuljetusjärjestelyt, erityisesti autottomille. Lisäksi katsotaan hyödylliseksi arvioida ulkoaltaan rakentamisen tarpeellisuutta osana hanketta sekä pohtia mahdollisuuksia sitouttaa naapurikuntia osallistumaan hankkeen käyttö- ja kokonaiskustannuksiin. Energia-asioiden osalta neuvosto korostaa, että energiatehokkuusratkaisut, kuten lämmöntalteenotto ja muut energiankulutusta vähentävät järjestelmät tulisi huomioida suunnittelussa mahdollisimman kattavasti.

Pykälä tarkastettiin kokouksessa.