Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 17.11.2025/Pykälä 423

Kaupunginhallitus 17.11.2025 § 423 

592/00.04.01/2025 

Valmistelu Aloite

Lakialoite Meri-Lapin maakunnan perustamiseksi

Aloitteen tekijä:

Harri Pullola, Kemi

1. Esityksen sisältö

Tällä lakialoitteella ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla perustetaan Meri

Lapin maakunta. Maakunta muodostaa hallinnollisesti itsenäisen alueen

Lapin maakunnasta erotettuna kokonaisuutena.

Meri-Lapin maakuntaan kuuluisivat seuraavat kunnat:

Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio.

Maakunta vastaisi alueensa itsehallinnosta, talouskehityksestä,

infrastruktuurista ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä

voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.

2. Perustelut

Lapin maakunnan nykyinen hallintomalli ei huomioi riittävästi Meri-Lapin

alueen erityispiirteitä, väestöpohjaa, taloudellista rakennetta eikä

maantieteellisiä olosuhteita. Meri-Lappi muodostaa yhtenäisen

taloudellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden, jossa:

• teollisuus, logistiikka ja rajakauppa ovat merkittäviä työllistäjiä,
• väestön rakenne ja palvelutarpeet poikkeavat selvästi muusta Lapista,
• alueella on kansainvälistä yhteistyötä Ruotsin kanssa (Tornion ja Haaparannan seutu),
• ja saavutettavuus meriteitse, maanteitse ja lentoliikenteen kautta luo omat erityistarpeensa.

Nykyinen Sote-hallinto on keskittänyt päätöksentekoa ja kaventanut Meri

Lapin alueen vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on johtanut tilanteeseen,

jossa päätöksiä tehdään etäällä paikallisista olosuhteista, ilman että alueen

erityiset tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Maakunnallinen itsehallinto Meri-Lapissa:

• vahvistaisi paikallista demokratiaa ja päätösvaltaa,
• mahdollistaisi tehokkaamman aluekehityksen,
• turvaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden,
• ja edistäisi rajat ylittävää taloudellista yhteistyötä.

3. Länsi-Pohjan keskussairaalan asema Meri-Lapin maakunnassa

Erityisen tärkeänä pidetään, että Länsi-Pohjan keskussairaala säilytetään

ja kehitetään osana Meri-Lapin maakunnan terveydenhuoltorakennetta.

Väestöpohjan ja alueellisten etäisyyksien vuoksi sairaalan alasajo olisi

kohtalokas Meri-Lapin alueen asukkaille.

Etäisyydet Rovaniemelle tai Ouluun ovat huomattavia, ja kriittisissä

tilanteissa tämä voi merkitä ihmishenkien menetystä.

Länsi-Pohjan keskussairaala palvelee laajasti Meri-Lapin väestöä ja alueen

teollisuus- sekä liikennekeskuksia, joten sen toiminnan turvaaminen on

alueellisen tasa-arvon, perustuslain ja terveydenhuoltolain mukaista.

Tämän vuoksi Kemin keskussairaalan alasajo on peruttava, ja arviointimenettelyt on keskeytettävä siihen saakka, kunnes Meri-Lapin maakunnallinen hallintomalli voidaan ottaa käyttöön ja sairaalan

tulevaisuus ratkaista paikallisesti.

4. Lakiehdotus

Laki Meri-Lapin maakunnan perustamisesta

1 §

Perustetaan Meri-Lapin maakunta, joka on itsenäinen hallinnollinen

yksikkö Lapin maakunnasta erotettuna.

2 §

Meri-Lapin maakuntaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio.

3 §

Meri-Lapin maakunta vastaa alueensa itsehallinnosta, aluekehityksestä,

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, koulutuksesta,

infrastruktuurista sekä elinkeinopolitiikasta voimassa olevan lain

mukaisesti.

4 §

Valtioneuvosto antaa tarkemmat säännökset maakunnan toimielimistä ja

sen hallinnon järjestämisestä.

5 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Vastaus aloitteeseen / Keskusvirasto, kaupunginjuristi Kristian Lindberg

Kunnan asukkailla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaan liittyvissä asioissa. Kunnan toiminta on määritelty laajasti niin, että se kattaa kaiken toiminnan, jossa kunta on mukana, esimerkiksi palvelujen järjestämisen, infrastruktuurin kehittämisen tai paikallisen hallinnon tehtävät. Aloiteoikeus on osa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja vaikuttamiskeinoja.

Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka säätää lait ja päättää niiden sisällöstä. Lain säätäminen voi alkaa hallituksen esityksestä, kansanedustajan lakialoitteesta tai kansalaisaloitteesta. Eduskunnan päätösvaltaan kuuluvat asiat, kuten lakien säätäminen, eivät ole kunnan päätettävissä.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaupungille toimitettu aloite muodoltaan ja sisällöltään vastaa kansalaisaloitetta.

Kansalaisaloite on erillinen vaikuttamiskeino, joka on tarkoitettu lainsäädäntöön vaikuttamiseen. Menettely on säädetty erikseen, jotta kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa eduskunnan päätösvaltaan kuuluviin asioihin. Jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen, jolla voidaan ehdottaa uuden lain säätämistä, olemassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Kansalaisaloitteen voi tehdä oikeusministeriön ylläpitämässä kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa, josta löytyvät ohjeet muun muassa aloitteen laatimiseen ja kannatusilmoitusten keräämiseen. Verkkopalvelusta on julkisesti nähtävissä aloitteet ja niiden eteneminen.

Kansalaisaloitteen eteneminen eduskuntaan edellyttää, että se kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Kannatusilmoitukset voidaan kerätä sähköisesti tai paperimuodossa. Kun lainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät, aloite toimitetaan eduskunnalle käsiteltäväksi. Eduskunta päättää lopulta, hyväksytäänkö aloite vai hylätäänkö se.

Kaupunki pitää tärkeänä oheistaa kuntalaisia niin, että he saavat aloitteensa asianmukaisesti käsiteltyä. Aloitteen tekijän on mahdollista tehdä asiasta kansalaisaloite ja ryhtyä keräämään lakialoitteelle kannatusilmoituksia. Lakialoite ei ollut kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa selattavien kansalaisalotteiden joukossa tarkastushetkellä 12.11.2025.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää merkitä aloitteen tiedoksi ja antaa edellä olevan vastauksen Harri Pullolan kuntalaisaloitteeseen.

Päätös Kaupunginhallitus päätti merkitä aloitteen tiedoksi ja antaa edellä olevan vastauksen Harri Pullolan kuntalaisaloitteeseen.