Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 04.12.2023/Pykälä 116

Kaupunginhallitus 27.11.2023 § 391 

Valmistelu Talousarviovuoden 2024 valmistelun piti alun perin olla kunnille aiempaa helpompi. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ja palvelukokonaisuuden siirtyessä henkilöstöineen, kustannuksineen ja palvelukokonaisuuksineen hyvinvointialueille, piti tämän tarkoittaa kuntalaisille parempia ja edullisempia palveluita, kunnille aiempaa selkeämmin ennakoitavaa taloudenhallintaa ja -suunnittelua sekä olla kunnille kustannusneutraali, jotta kuntien ei tarvitsisi ko. muutoksesta johtuen korottaa kunnallisveroa. Tätä varten oli siirtyvissä verotuloissa kunnilta hyvinvointialueiden rahoitukseen osuus veroista oli 12,64 ja loppu jäisi sitten kunnille, jonka pohjalle kuntien tulisi suunnitella taloutensa. Tiedossa oli, että ne kunnat, joilla on olleet korkeat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja ikärakenne vanhusvoittoinen, olisivat siirtyvät kustannukset valtionosuusvaikutuksineen suurempia. Tässä piti olla myös muutosrajoitin 60€/asukas, joka hillitsisi vaikutuksia kuntien talouteen ja tulopohjaan. Tämän hetken arvio muutoksen suuruudesta on keskimäärin 136€/asukas.

 Tällä hetkellä on kuitenkin tiedossa, että edellämainitut tavoitteet eivät tule toteutumaan. Kemin kaupungin osalta valtionosuusvaikutus on negatiivinen ja tämän hetkisen arvion mukaan valtionosuus kokonaisuus tulee olemaan kaupungin talousarvioon n. 1,6M€ negatiivinen. Perjantaina Valtionvarainministeriö tiedotti, että kuntien valtionosuuksia leikataan aiemman lisäksi yhteensä 501M€, joka tulee siis lisäleikkauksena. Kuntien reagoitua asiaan hyvin voimakkaasti ja lopputuloksen olevan kunnille kohtuuton, piti VM 22.11 kunnille tiedotustilaisuuden, jolla ilmoitettiin, että lisäleikkuria ei toteuteta talousarviovuodelle 2024 vaan se jaksotetaan vuosille 2025 ja 2026 valtionosuuksiin. Leikkaus on edelleen kunnille pysyvä. Ratkaisu, miten toimitaan negatiivisen valtionosuuksien kuntien kanssa, on edelleen vielä löytämättä, mutta kuntaministeri on ilmoittanut, että ratkaisua etsitään. Lisäleikkaus tämänhetkisen arvion mukaan nostaisi Kemin kaupungin negatiivisen valtionosuuden määrän ko. laskentavalla n. 3,3M€ tasoon, mutta jaksotettuna se pienentää vastaavasti tulevaa positiiviseksi arvioitua valtionosuusmaksatusta sitä pienentävästi.

 Tasapanoisempi valtionosuuskokonaisuus on kirjattu hallitusohjelmaan ja siihen on perusteilla työryhmä sitä valmistelemaan. On arvioitu että muutos tulonjakoon ja valtionosuuksiin voisi olla valmis vuodelle 2027, mutta aika näyttää missä aikataulussa se lopulta toteutuu. Tällä hetkellä lienee varmaa se, että kuntien rahoitus kokonaisuutena ei tule ainakaan helpottumaan, mutta se voisi tasapainottaa nykyistä tilannetta ainakin jossain määrin.

 Tähän muutostilanteeseen on anottu valtionvarainministeriöltä harkinnanvaraista valtionosuutta, jolla Kemin kaupunkiin kohdistuvaa rajua muutosta voitaisiin lieventää. Päätös on odotettavissa vuoden loppuun mennessä.. Tästä syystä tilanteen ollessa vielä epäselvä, on tämä talousarvio laadittu niiden tietojen pohjalta, mitkä tiedossa varmuudella ovat ja talousarviota on erittäin todennäköisesti päivitettävä vuoden 2024 alussa joko tammikuun tai helmikuun valtuustossa.

 Huolimatta valtionosuuskäyttäytymisen ja lisäleikkausten aiheuttamasta ylimääräisestä paineesta, ovat kaupungin toimialat tehneet todella ansiokasta työtä talousarvion sopeuttamisen eteen ja ne toimenpiteet, jotka valtuusto on päättänyt ovat selkeästi kääntäneet käyttötalouden tasapainoon. Huolimatta negatiivisesta valtionosuudestakin, ei lisää alijäämää ole enää syntymässä ja myös lainakanta kääntyy laskuun, vaikkakin arvioitua hitaammin. Sopeutusohjelman toimenpiteet ovat tuottaneet suunnitellun tuloksen myös konkretian tasolla. Kaupungin omista toimista riippumattomat muutokset tulevat kuitenkin edellyttämään tiukkaa talouskuria sekä lisätoimenpiteitä, jotta voimakkaasti kasvavat korkokulut saadaan hallintaan.  

 Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2024 - 2027 raamin ja laadintaohjeet 5.6.2023. Talousarvioraamissa vuoden 2024 tulokseksi arvioitiin +3,0 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi vuodelle 2024 asetettiin 44,8 miljoonaa euroa.

Lautakunnat ovat käsitelleet talousarvioehdotukset syyskuussa. Lautakuntien käsittelyt oheismateriaalina.
 

 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on pääosin lautakuntien esitysten mukainen. Elinvoimatoimialalle on lisätty 150 000 TE-uudistuksen valmistelukustannuksiin. Tässä vaiheessa on arvioitavissa, että TE-uudistuksen kustannus ei tule olemaan neutraali vaan tulee edellyttämään perustettavalta yhteistoiminta-alueen työllisyyslautakunnalta tiukkaa kulukuria ja pohdintaa miten siirtyvät lakisääteiset palvelut kyetään toteuttamaan. Merkittävänä tekijänä tulee olemaan myös palkkaharmonisaatio TE-keskusten työntekijöiden ja kuntien työntekijöiden välillä.

 Hyvinvointitoimialalta on vähennetty lautakunnan esittämä vaateraha 30 000 €. Tässä vaiheessa harkinnanvaraisten henkilöstöetuuksien käsittelyssä tulee toimia harkiten, johtuen siitä, että ko. yksittäinen asia on KT:n näkemyksen mukaan vaikeaa toteuttaa yhdenvertaisella tavalla ja koska asia on ollut esillä myös järjestöjen neuvotteluissa, toteuttaa se yhdenmukaisesti kun asia on työmarkkinajärjestöjen kanssa saatu sovittua. Toisekseen henkilöstöasioiden osalta akuutimpana henkilöstöasiana on TE-valmistelun yhteydessä tullut esille se, että Kemin kaupungin osalta asiantuntijoiden ja johdon tehtäväkohtainen palkkaus ei ole ajantasainen vaan vaatisi pikaista päivittämistä. Osalla esimiehiä, on joko pienempi palkkaus kuin osalla alaisistaan tai palkkaero on hyvin pieni alaiseensa henkilöstöön. Tämä kokonaisuus on kaupungin kannalta oleellinen ja ensisijainen.

 Ympäristötoimialalle on lisätty 300 000 € vanhan tyttölyseon käyttökustannuksiin, koska ko. kiinteistö on siirtymässä kaupungin omistukseen.

 Kokonaisuutena muutosesityksillä on käyttötalouden kustannusta nostava vaikutus yhteensä 480 000€. Talousarvio perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen talouden sopeutusohjelmasta ja sen mukaisiin toimenpiteisiin sekä päivitettyyn kaupunginstrategiaan, jonka päämääriä kyetään toteuttamaan täysipainoisesti.

Raamikäsittelyn jälkeen verotuloennuste on tarkentunut. Vuodelle 2024 yhteisöveron Kemin jako-osuuden arvioidaan kasvavan, joskin alueella on ollut muutoksia yhteisöveron maksajissa yhtiöiden fuusioiden vuoksi, joten sen arvioinnissa on tarpeen noudattaa varovaisuusperiaatetta. Niin yhteisöveron jako-osuus kuin valtionosuus tarkentuvat loppuvuoden ja vuoden 2024 alun aikana, jotka huomioidaan mahdollisessa talousarvion päivittämisen tarpeessa.

Talousarvioesityksen 2024 toimintakate-esitys on 47,4 miljoonaa euroa eli 2,6 miljoonaa euroa isompi kuin hyväksytyssä raamissa. Vuosikate on 5,0 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 0,1 miljoonaa euroa. Tätä tulosta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon ennakoimattomat ja kaupungin omasta toiminnasta riippumattomat muutokset, jotka ovat ennakoitua tilannetta muuttaneet.

Suunnitelmakauden vuosittaiseksi tulokseksi on arvioitu 1,5-1,9 miljoonaa euroa, jolloin kertynyttä alijäämää saadaan vähennettyä suunnitelmakaudella 5,1 miljoonaa euroa. Tämä ei kuntalain 110§ toteuttamiseksi vielä riitä, joten on ilmeistä, että lisätoimenpiteet alijäämän nopeammaksi kattamiseksi tarvitaan. 

 
Sosiaalinen kestävyys

 Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Sen ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalinen kestävyys on kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, mikä mahdollistaa hyvän arjen ja merkityksellisen elämän. Sosiaalinen kestävyys kattaa asiat, joita ilman kenenkään ei tulisi olla.

 Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn, hyvinvoinnin mahdollistamiseen, eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennalta ehkäisevien palvelujen avulla. ?Sosiaalisen kestävyyden toisena sosiaalisen kestävyyden painopisteenä on turvata asumiskelpoinen maailma myös tuleville sukupolville.  Muita tärkeitä näkökulmia ovat:

• riittävä toimeentulo
• tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• turvallisuus sekä
• palveluissa toteutuva sosiaalinen kestävyys
   

 Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallisuuteen kuntayhteisössä. Sosiaalisesti kestävä kehitys huomioi kaikki väestöryhmät ja toteutuu luonnon kantokyvyn rajoissa.
 

 Sosiaalinen kestävyys on osa YK:n Agenda2030 - viitekehystä ja on vahvasti esillä tämänhetkisessä hallitusohjelmassa. (Kuntaliitto)

 Kemin kaupunki on jo useamman vuoden ajan arvioinut strategian toimeenpanoa YK:n kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030 mukaan. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät Agenda2030 tavoitteet ovat seuraavat.

 Ensimmäinen tavoite, Ei köyhyyttä (1) pitää sisällään pyrkimyksen vähentää köyhyyttä esimerkiksi sosiaaliturvan ja sosiaalivakuutuksen turvaamisella heikompiosaisille sekä varmistamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet peruspalveluihin, omistamiseen ja esimerkiksi rahoitukseen. 

 Tavoitteessa 2) Ei nälkää pyrkimyksenä on tukea heikompiosaisten ja köyhien mahdollisuutta terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. 

 Terveyttä ja hyvinvointia (3) - tavoite on kolmas kestävän kehityksen tavoite, mikä liittyy erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Tavoitteena on vähentää päihteiden, kuten huume-, alkoholi- ja tupakkatuotteiden käyttöä ja niistä aiheutuvia haittoja. Tavoitteessa pyritään myös turvaamaan terveydenhuolto kaikille ihmisille. Hyvinvoinnin edistämisessä laaja-alainen työ on tarpeen. Hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu muun muassa virkistysympäristöt, koulutus, kulttuuri, asuminen, kaavoitus ja infra. Hyvinvoinnin edistäminen on keskeinen kunnan tehtävä ja sen johtaminen on strategisesti tärkeää.

 Hyvä koulutus (4) - tavoite tähtää ilmaiseen, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tavoite on myös tukea kouluttautumismahdollisuuksien turvallisuutta ja työllistymiseen tarvittavien taitojen oppimista.

 Tavoitteessa Sukupuolten tasa-arvo (5) päämääränä on kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän lopettaminen. Tavoitteessa olennaista on myös tunnistaa palkaton hoito- ja kotityö sekä turvata naisille tasapuoliset mahdollisuudet taloudellisesti.

 Eriarvoisuuden vähentäminen (10) - tavoitteessa pyritään kasvattamaan köyhimmän väestönosan tuloja sekä edistämään kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallisuutta. Tavoite myös tukee syrjinnän poistamista sekä edistää tasapuolisia mahdollisuuksia ja tasa-arvoa lisäävää päätöksentekoa.

 Tavoite Kestävät kaupungit ja yhteisöt (11) pyrkii siihen, että kaikilla olisi riittävä, turvallinen ja edullinen asunto, peruspalvelut sekä liikennejärjestelmä. Tätä tavoitellaan esimerkiksi lisäämällä julkista liikennettä ja huomioimalla huono-osaisten, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden erityistarpeet.

 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (16) tavoitteena on väkivallan kaikkien muotojen vähentäminen, lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyn, hyväksikäytön ja kiduttamisen ehkäisy sekä kansallisen oikeusturvan edistäminen.

 Kaupungin sopeutusohjelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten palveluiden saantiin sosiaalisen kestävyyden kannalta keskusviraston osalta.

 
Elinvoimatoimiala

 Elinvoimatoimialan tehtäväkenttään kuuluvat elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyyden tukeminen, työllisyyttä tukevat toimet ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, maankäyttö- ja kaavoitus sekä Kivalo, kansalaisopiston toiminnot. Näissä toimissa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta korostuvat yrittäjien ja elinkeinojen ja sidosryhmien osallisuus, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ja se, että sosiaalisella kestävyydellä on vahvoja taloudellisia vaikutuksia niin kaupungin toimintaan kuin asukkaiden. Elinvoimatoimialan tehtävien kautta vaikutetaan kaikilla tulosalueilla alueen työpaikkojen syntyyn, olemassa olevien yrittäjien liiketoimintamahdollisuuksiin sekä työllisyyden nousun kautta suoraan asukkaiden ansioihin.  Yksin talouden tai liikevaihdon kasvu ei ole itseisarvoinen päämäärä, vaan sillä pyritään viime kädessä saavuttamaan monia sosiaalisen kestävyyden osatekijöitä kuten hyvinvointia, kilpailukykyä ja turvallisuutta. Maankäytön ja kaavoituksen sosiaaliset vaikutukset ovat ihmisten elinoloihin ja hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia.
 

 Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa elämäänsä ja osallisuuteen, jolloin elinvoimatyön osalta toimintaympäristön toimijoiden kuuleminen ja vuorovaikuttaminen korostuvat hyvänä paikkana yrittää, työskennellä ja opiskella. Tällöin yrittäjien, elinkeinokehittäjien, elinkeinoihin liittyvien järjestö- ja yhdistystoimijoiden ja oppilaitosten osallisuus Kemin elinvoimaisuuden edistämisessä on merkityksellistä ja pystytään kehittämään yritysmyönteisempää toimintaa elinkeinopalveluissa. Tätä toteutetaan hanketoiminnalla, yhteisillä, säännöllisillä tapaamisilla ja vuorovaikutuksella (esim. aamukahvit) ja viestinnällä.
 

 Talouden tasapainottamisohjelman sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu työllisyyden hoidon ja Meriva sr:n toiminnan osalta niin, että turvataan vaikeassa työmarkkina-asemsassa olevien henkilöiden palvelut ja työllistymismahdollisuudet. Kaupunkistrategian ja elinvoimatoimialan strategisena toimenpiteenä on työttömien osaamisen lisääminen ja työllistymisen tukeminen järjestö- ja yritysyhteistyöllä.  Talouden tasapainottamisohjelmaa on valmisteltu vaiheittain tapahtuvalla toiminnan sopeuttamisella. Näin päästään hallitumpaan ja toiminnan kehittämisen mahdollistavaan  lopputulokseen.  Samalla varmistetaan Meriva-säätiön toiminnan jatkuvuus tilanteessa, jossa uusien palveluntuottajien saaminen on todennäköisesti haasteellista, etenkin hyvinvointialueiden alkuvaiheessa.  Sopeuttamistoimien sosiaaliset vaikutukset jäävät maltillisiksi myös siksi, että työmarkkinat vetävät hyvin. Jatkossa on tärkeää hyvinvointialueen ja Te-palvelujen ja kunnan yhdyspintayhteistyö, jotta kuntouttavan työtoiminnan jatkoksi löytyy työllistymis- tai koulutuspolku. Merivankin palveluja tulee kehittää voimakkaammin siihen suuntaan.

 Elinkeinopalveluiden ja kaavoituksen ja maankäytön osalta talouden tasapainottamisohjelma asettaa haasteita lähinnä työn resurssien niukkuuden näkökulmasta. Elinkeinotyön sosiaalinen kestävyys ilmenee hanketoiminnan kriteereissä. EU-rahoituksen Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Elinkeinojen osalta hankerahoituksessa korostuvat vihreään siirtymään liittyvät ratkaisut, mutta rinnalla ovat myös sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät asiat kuten hyvinvointi, osaaminen tai sukupuolten ammatillisen osaamisen eriytyminen.

 Maankäytön ja kaavoituksen osalta talouden tasapainottamisohjelma ei aiheuta sosiaalisesti kestävään toimintaan muutoksia kuntalaisten suuntaan.
 

 Kivalo-opistotoiminnan tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kansalaisopistoilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tiedon ja osaamisen edistämisessä. Vapaan sivistystyön keskusjärjestöt ovat antaneet kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, jonka visiona on, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä suomalaisessa oppilaitoskentässä. Kivalo-opiston osalta talouden tasapainottamisohjelma asettaa haasteita lähinnä työn resurssien niukkuuden näkökulmasta.

 Kaupungin säästöohjelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten palveluiden saantiin sosiaalisen kestävyyden kannalta elinvoiman  osalta.

 
Hyvinvointitoimiala

                                           Sosiaalinen kestävyys on organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden kykyä kestää ja sopeutua erilaisiin sosiaalisiin haasteisiin, jatkuviin muutoksiin, epävarmuuteen, köyhyyteen, syrjäytymiseen tai kriiseihin. Se sisältää myös yhteisöjen ja organisaatioiden kyvyn ylläpitää ja rakentaa sosiaalista vakautta yhteiskunnan murrosvaiheessa hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. 

 Hyvinvointitoimialan strategiset projektit ovat konkreettisia, mitattavissa olevia ja saavutettavia tavoitteita, jotka ohjaavat organisaation päätöksentekoa ja toimintaa. Nämä projektit ovat joko lyhyt- tai pitkäkestoisia ja niiden tavoitteena on luoda lisäarvoa ja edistää palvelujen uudistumista, kehitystä ja kilpailukykyä. Strategisia projekteja toteutetaan tiimin tai useamman toimialan yhteistyönä ja niiden tarkoituksena on asiakastyytyväisyyden parantaminen, tehokkuuden lisääminen, sekä koko palvelutuotannon   toimintatapojen uudistaminen   ja suorituskyvyn parantaminen. 

 Hyvinvointitoimialan keskeisin strateginen projekti talousarvio- ja suunnitelmavuosille on kaupunginvaltuuston päättämä palveluverkon vaiheittainen toimeenpano. Hankesuunnittelu- ja kaavamuutosprosessi on käynnistetty yhteistyössä eri toimialojen kanssa.  Varhaiskasvatus- ja kouluverkon tiivistyminen oppilasmäärän vähetessä ja yhden yläkoulun malliin siirtyminen edellyttää hallittua ja suunnitelmallista etenemistä, jotta palvelujen tuottaminen on sujuvaa koko muutosprosessin ajan. Palveluverkkovalmistelussa on jo tehty tarkkaa ennakoivaa suunnittelua asioiden sujumiseksi ja asiaan liittyvät asiakirjat ovat luettavissa nettisivuilta. 

 Kaupunkikuvallisesti keskeiselle kaupunkialueelle rakentuva Campus koostuu liikuntahallista, yläkoulusta, uimahallista, lähiliikuntapaikasta, lukiosta ja muista lähialueella olevista vapaa-aika ja kulttuuripalvelukokonaisuuksista. Lisäksi kaupungin lakisääteisissä tiloissa tarjotaan mahdollisuuksia harrastustoiminoille eri puolilla kaupunkia.  

 Talousarviovuonna käyttöönotettava uusi liikuntahalli mahdollistaa erilaisten liikuntamuotojen harrastamisen saman katon alla. Jäljelle jäävien muiden liikuntatilojen, etupäässä koulujen liikuntasalien, käyttö suunnitellaan ja organisoidaan uudelleen. Moninaisten harrastusmahdollisuuksien yhteensovittaminen eri tiloissa ja niiden suunnitelmallinen edistäminen kaikissa ikäryhmissä edellyttää palveluntuottajilta ja järjestäjiltä koordinoitua kykyä suunnitella yhteistyössä toimiva kokonaisuus. Harrastekoordinaattorin on suunniteltu jatkossa vastaavan harrastamisen kokonaisuudesta sekä organisaation sisäisten että ulkoisten toimijoiden kanssa. Ensi vuoden aikana nuorten harrastepassikokeilun kautta lähdetään hakemaan uutta mahdollisuutta aktivoida jokaista nuorta itseään kiinnostavan harrastuksen äärelle. 

 Kemin kaupungin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen koordinointi kuuluu hyvinvointitoimialan tehtäviin. Hyvinvoinnin edistämisen tarkoituksena on parantaa ihmisten elämänlaatua ja terveyttä sekä vähentämään terveyseroja ja sosiaalisia epäkohtia. Valtakunnallisten mittaustulosten kautta kerättävä tilastotieto hyödynnetään sekä palveluiden kehittämisessä että painopisteiden asettamisessa eri ikäryhmille. Mittaustuloksia hyödynnetään sekä operatiivisella että strategisella tasolla.

 Hyvinvointisuunnitelma on valtuustotason asiakirja, jossa arvioidaan eri toimialojen kokonaisvaltaisen hyvinvointityön toteutuneita toimenpiteitä vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä Sosiaalisen kestävyyden ylläpitämiseksi pitkäjänteisyys palvelutuotannossa edellyttää yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.   Molempien toimijoiden tulee tunnistaa ja tietää omat vastuut ja velvoitteet, siten ettei yksikään asiakasryhmä ole väliinputoaja.  Kemin kaupungin   ja hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyö on aluillaan, joten kehittäminen ja yhdyspintojen hiominen jatkuu vielä tulevina vuosina. 

 Kaupunki tuottaa pääasiallisesti palvelut omana tuotantona, joskin useilla yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli palveluketjuissa. Järjestöjen, yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on linjattu järjestöstrategiassa ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on poikkeuksellisen laajaa kulttuurista liikuntaan ja henkiseen hyvinvointiin. Toimijoiden kanssa tehdään kumppanuussopimus, joka jäntevöittää toimintaa ja sitouttaa toimijat yhteiseen strategiseen päämäärään. 

 Hyvinvointitoimiala on onnistunut saamaan ulkopuolista avustusrahoitusta etupäässä lisähenkilöstön palkkaamiseen palveluiden tuottamisen vahvistamiseksi. Rahoitusten turvin eri yksiköihin on palkattu henkilökuntaa tekemään konkreettista asiakastyötä joko yksilö tai ryhmätasolla yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.  Avustusrahoitusta on haettava erikseen ja sille on määritelty hakukriteerit sekä avustuksen käyttöaika. Talousarviovuodelle on vielä käytettävissä avustusrahoitusta, mutta jatkossa valtakunnan tasolla siirrytään siihen, että erikseen haettavat avustusmäärärahat sisällytetään suurelta osin yleiskatteelliseen valtionosuuteen. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta avustusrahoituksella pyritään tukemaan huono-osaisuuden aiheuttamia taantumia, jotta kuntalaisten arjessa selviytyminen ja jaksaminen vahvistuisivat. Avustusrahoituksella mahdollistetaan myös kuntalaisten työllistyminen. 

 Hyvinvointilautakunnan päättämä vapaa-aika ja kulttuuripalvelujen kokonaisselvitysprojekti taloussuunnitelmavuosina koskee kaikkia tulosalueella olevia palveluja. Nuorisopalvelujen järjestäminen jatkossa myös eri kaupunginosissa on aloitettu ja se jatkuu osana palveluverkon toimeenpanoa. Kulttuurikeskuksen tilojen ja toimintojen tiivistäminen sekä palvelujen laajuuden arviointi jatkuvat talousarviovuonna. Kulttuurikeskuksessa sijaitsevat palvelut kuten kirjasto, museot ja lasten kulttuurikeskus ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka ovat helposti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Ylikunnallisen Meri-Lapin musiikkitoimen yhteistyöryhmän tehtävänä on selvittää millä toimenpiteillä musiikkitarjonta pystytään turvaan alueella huomioiden nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet ja haasteet. Työryhmän työskentely jatkuu vuonna 2024. 

 Kemin kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää edelleen palvelutoiminnan tarkastelua, muutosta ja uudistumista. Samanaikaisesti valtakunnassa on meneillään ja suunnitteilla useita uudistuksia, jotka tulevat näkymään myös kuntien taloudessa ja toimintakulttuurissa. Tämän ennakoimiseksi onkin tärkeää, että kaupungissa on meneillään uudistustoimenpiteitä, joiden toimeenpano on välttämätöntä. Tämän lisäksi tarvitaan sopeuttamistoimia ja palvelujen sovittamista asukasmäärään.  

 Talousarviovuoden aikana kuntalaisten palvelujen saatavuudessa ei ole merkittävää muutosta. Voidaan jopa todeta, että palvelukokonaisuudet eheytyvät ja toimintaympäristöt ovat laadukkaammat kuin nykyiset sen jälkeen, kun uusi liikuntahalli avaa ovensa kesällä 2024. Sosiaalisen kestävyyden ja ennakoitavuuden näkökulmasta tarkasteltuna kuntalaisilla on jo nyt tiedossa tulevien vuosien merkittävin toimeenpantava palveluverkkopäätös, joka on myös selkeyttänyt niitä tavoitteita ja toimenpiteitä miten kokonaisuus nyt etenee. 

 Ympäristötoimiala

 Ympäristötoimialan vuoden 2024 talousarvioesityksellä arvioidaan olevan seuraavia vaikutuksia sosiaaliseen kestävyyteen:

 - Uimahallin peruskorjaussuunnittelulla varaudutaan hallin käytettävyyden parantamiseen ja tukee täten terveyden edistämistä.

 - Ajoksen pienvenesataman venelaiturin uusimisella parannetaan veneilijöille annettavaa palvelutasoa ja sataman turvallisuutta.

 - Yleisten alueiden ympäristötöillä parannetaan turvallisuutta ja lisätään viihtyisyyttä sekä parannetaan esteettömyyttä.

 - Liikenneväylien peruskorjauksilla ja asfaltoinneilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja lisätään viihtyisyyttä.

 - Katuvalaistuksen modernisoinnilla vaikutetaan viihtyisyyden lisääntymiseen ja parannetaan yleistä turvallisuutta.

 - Hiihtoreittien lisäämisellä ja liikuntapaikkojen perusparannuksilla tarjotaan kaupunkilaisille lisää mahdollisuutta harrastaa liikuntaa ja liikkua luonnossa sekä edistetään terveysliikuntaa.

Kaupungin sopeutusohjelmalla ei ole vaikutuksia kuntalaisten palveluiden saantiin sosiaalisen kestävyyden kannalta ympäristötoimialalla. 

 Talousarvioesitys liitteenä.

 Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunnalle talousarvioesitystä esiteltiin 15.11.2023 kokouksessa.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2027 ja saattaa sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös Kaupunginhallitus kuuli kaupunginjohtajan, talouspäällikön ja toimialajohtajien selostukset.

Marko Lescelius poistui kokouksesta kello 15:45 - 15:50 väliseksi ajaksi.

Kaupunginhallitus piti kokoustauon kello 16:30 - 16:52

Sari Auvinen poistui kokouksesta kello 17:44

Marko Lescelius poistui kokouksesta kello 19:20

Raimo Keskikallio poistui kokouksesta kello 19:25

Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2027 ja saattaa sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus oikeutti talouspäällikön tekemään talousarvioon ja investointiohjelmaan kaupunginhallituksen käsittelyssä esille tulleet muutokset.

Kaupunginvaltuusto 04.12.2023 § 116 

342/02.02.00/2023 

Kaupunginhallituksen talousarvioesitys on liitteenä.

Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2027.

Päätös SOSIALIDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Pekka Tiitinen:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut läsnäolijat

Vuosi 2023 on ollut Kemille monelta osin muutoksen vuosi. Muutos näkyy myös tämän vuoden ennakoidussa talousarviossa, jossa monien vuosien miinus merkkinen käyttötalous on saatu pyöräytettyä plussa puolelle. Tästä täytyy antaa iso kiitos niin valmisteleville virkamiehille kuin päättäjille, mutta erityinen kiitos työntekijöille, jotka ovat jaksaneet jatkuvan muutoksen keskellä.

Täytyy myöntää, että näin päätöksentekijän näkökulmasta vuosi on ollut tapahtuma rikas niin positiivisten tapahtumien kuin ratkaistavien ongelmien näkökulmasta. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta valtuusto on uskaltanut katsoa eteenpäin ja tehdä rohkeita ratkaisuja kohti tulevaisuuden Kemiä. Vuoden aikana on uusi liikuntahalli lähtenyt rakentumaan Sauvosaareen ja Bilteman paalutukset aloitettu Karjalahdella. Teatteriyhdistys on käynnistänyt toimintansa ja palkittu useilla palkinnoilla jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. Olemme myös saaneet päätettyä tulevaisuuden koulu- ja päiväkotiverkostosta 14 vuoden ihmettelyn jälkeen. Myös TE2024 uudistuksessa teimme Meri-Lapin palvelujen turvaamisen kannalta hyvää yhteistyötä alueen kuntien kanssa.

Vuoden 2023 käynnisty hyvinvointialueet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on muuttanut kaupunkien tehtäviä huomattavasti. Kunnan asukkaiden näkökulmasta on erittäin valitettavaa, että heidän kannalta merkittävät yhdyspintoihin liittyvät palvelut kuten PALVELUKYYDIT TAI JÄRJESTÖTUET ovat kärsineet uudistuksesta.  Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on ollut hyvinvointialueilla keskiössä ja näihin arjen tärkeisiin ennaltaehkäiseviin yhdyspintojen hyvinvointipalveluihin ja niiden yhteiskehittämiseen kuntien kanssa ei ole ollut aidosti aikaa tai tahtotilaa.
Kuntien näkökulmasta kasvatuksen, koulutuksen, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen ovat nousseet nyt keskiöön. Nämä ovat myös kohteita mihin tulevaisuuden Kemin pitää tulevaisuudessa laittaa voimavaroja. Kuten valtuusto on yksimielisesti todennut, meidän on laitettava paukkuja alueemme veto- ja pitovoiman lisääminen niin työpaikkojen, asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden osalta. Tämä vaatii meiltä kaikilta rohkeutta muuttaa toimintatapoja ja ajattelua.

Arvoisa puheenjohtaja,
Nyt olemme päättämässä ensivuoden talousarviota. Lautakunnat ovat osaltaan käsitelleet käyttötalouden sekä investoinnit. Heidän esityksensä on valtuuston päättämien raamien sisällä. Hallitus on hyväksynyt päätökset pienillä täsmennyksillä ja tänään olemme niin sanotusti laukaisu paikalla.
Vuoden 2024 talousarvio osoittaa meille positiivista 78`000 euroa siitä huolimatta, että valtio on osoittamassa valtion avustusten sijaan puolentoista miljoonan laskua Kemille. Tämä on suorastaan törkeää kun kaupunkiamme rokotetaan näin radikaalisti osana hyvinvointialueiden uudistusta ja siihen liittyvää maksatusjärjestelmää. Päätös ei millään muotoa istu oikeudenmukaisuus ja tasa-arvon periaatteisiin, jonka vuoksi kehotanki niin virkamiehiä kuin päättäjiä katsomaan kaikki kortit asian saattamiseksi oikeudenmukaiseksi.

Talousarvio osoittaa, että ensi vuonna jatkamme tulevaisuuden Kemin rakentamista. Pitkään pyöriteltyä kävelykatua päästään kehittämään siihen varatun investointirahan turvin. Talousarvioon on varattu erilaisiin tonttihankintoihin määrärahaa, jolla tuemme jo ennakoidusti uusien yritysten saamista Kemiin. Palveluverkko etenee suunnitteluvaiheeseen samoin kuin uimahalli, joka on valitettavasti tullut tiensä päähän. Satamakankaan asuin alueen kehittämiseen on varattu määräraha kuten myös pienvenesatamien kunnossapidon loppuun saattamiseen. Merkittävänä satsauksena talousarviossa on myös Mansikkanokan alueen saavutettavuuden parantaminen ja matkailun kehittäminen, joka on ollut valitettavasti kesken myös liian pitkää. 
Yhteenvetona voitanee todeta, että nyt esitetty talousarviosuunnitelma vastaa Kemin kaupungin strategiaa ja tukee tulevaisuuden Kemin näkökulmasta tärkeitä asioita. SDP:n valtuustoryhmä on valmis hyväksymään esitetyn talousarvio ja investointisuunnitelman näillä kirjauksilla. Valtuustoryhmämme esittää, että ratkaisu palvelukyytien turvaamiseksi tuodaan valtuuston päätettäväksi tammikuun loppuun mennessä.

Sosialidemokraattien valtuustoryhmä esittää, että ratkaisu palvelukyytien turvaamiseksi tuodaan valtuuston päätettäväksi tammikuun loppuun mennessä. Pirita Hyötylä kannatti esitystä.


VASEMMISTOLIITON VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Kari Hanhisuanto:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut sekä virkahenkilöt ja te, jotka seuraatte tätä kokousta siellä jossain.
 
Vuoden 2024 talousarvion laadinta on suuren soteuudistuksen myötä hieman muuttunut. Meidän ei ole tänä vuonna tarvinnut päättää miljoonien lisämäärärahasta sotepuolelle. Silti meillä on valtavat paineet saada kaupungin talous pysymään raamissa eli plussan puolella. Sitähän tämä valtuustokausi on tähän               mennessä ollut; taistelua käyttötalouden tervehdyttämiseksi sekä velkaantumisen lopettamiseksi. Oma lukunsa on tietysti se, miten saamme kertyneet velat maksetuksi niin, etteivät valtion osoittamat henkilöt tule sitä tekemään. Välillä kyllä vahvasti tuntuu, että vaikka tekisimme kuinka ja paljon kipeitä päätöksiä, viimeistään valtio vetää meiltä maton alta. On käsittämätöntä, että kunta, joka huolehtii asukkaistaan, joutuu valtion mustalle listalle ja maksamaan valtionosuuksia takaisin. Siinäkö on kiitos satsauksista?

Olemme joutuneet tekemään suuria ja raskaita päätöksiä, jotka toivottavasti edesauttavat kaupungin selviämistä raskaan taakan alta. Lokakuinen päätös kouluverkon supistamisesta oli järkyttävän vaikea päätös. Ei siksi, että asiaa on pyöritelty viimeiset viisitoista vuotta, vaan siksi, että koulujen lakkauttaminen on niin monivivahteinen ja vaikea asia. Sekä tietenkin siksi, että siihen liittyy todella valtavia tunteita. Se, että tämä valtuusto pystyi sen tekemään, on kuitenkin eteenpäin vievä asia. Jos tilanne toivottavasti joskus muuttuu parempaan suuntaan, niin seuraavat päättäjät tekevät sitten vähemmän kipeitä päätöksiä. Oli erinomaisen hyvä, että kuntalaisetkin kokivat heräämisen asiassa. Toivotaan, että sitä hyvää saadaan jatkossa lisää ja että kuntalaisia myös kuunnellaan.

Kouluverkkouudistuksessa some näytti voimansa. Eikä niin positiivisessa mielessä. Siksi rohkenen sanoa, että niin meidän päättäjien kuin virkahenkilöidenkin on satsattava tiedottamiseen. Ei ole hyväksi, että epätietoisuudessaan kuntalaiset revittelevät mielipiteitään, jotka ovat joko tietoisesti ja tiedostamatta vääriä tai epätosia.

Arvoisa puheenjohtaja.

On perin juurin hankalaa, kun aluevaltuustossa jouduttiin äänestämään siitä, miten Länskä pelastetaan. Kyse ei ollut siitä, että toinen joukkue olisi halunnut lopettaa Länskän. Kyse oli siitä, millä tavalla se saisi jatkaa. Kuitenkin siitä annettiin sellainen kuva, että toinen joukkue olisi halunnut lopettaa Länsi-Pohjan keskussairaalan. Sehän ei pidä paikkaansa.

Pelko Länsi-Pohjan Keskussairaalan kohtalosta elää yhä. Sitaatti edellisestä talouspuheesta. "Se nimittäin on Meri-Lapin alueen elinehto, että ympärivuorokautinen päivystys sekä leikkaustoiminta ja synnytykset jatkuvat alueellamme. Meillä on loistavat perustelut sille, että tätä sairaalaa tarvitaan, mutta onko ministeriössä tahtoa ja halua olla samaa mieltä. Meri-Lapin kuntien ja niissä toimivien ihmisten on syytä olla yhdessä rintamassa yli puolue- tai muiden rajojen puolustamassa keskussairaalan               olemassaoloa". Sitaatti kiinni. Ne loistavat perustelut ovat edelleen yhtä loistavat ja perustellut.

Tilanne tuntuu jo todella kohtuuttomalta. Juuri kun saimme hetken huokaista, alkaa sama taistelu alusta. Voiko olla niin, että kun Sanna vaihtuu Petteriksi, niin rahoituskuviotkin muuttuvat sen jälkeen. Suunnittele tässä sitten kuntana tulevaisuutta. Valitettavasti tilanne hyvinvointialueen tulevaisuudesta näyttää synkältä. Nyt ollaan lakkauttamassa kymmeniä terveyskeskuksia ympäri maata. Eihän sen näin pitänyt mennä. Itse ajattelin, että kun uudistuksia tehdään, niiden pitäisi helpottaa ihmisten tuskaa, mutta nyt näyttää, että mennään täysin päinvastaiseen suuntaan. Totta on tietenkin sekin, että uudistus on ollut käynnissä vasta vajaan vuoden. Siitä huolimatta ollaan mittavissa vaikeuksissa ja syy on täysin sama kuin aina ennenkin. Raha, raha ja raha, tai oikeastaan sen krooninen puute. Nyt vain on valtion vuoro yrittää.
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

Positiivisiakin asioita täytyy mainita. Meri-Lapin teatteriyhdistys on toiminut nyt myös vajaan vuoden ja on ollut ilo ja kunnia käydä katsomassa sen tuottamia näytelmiä. Kulttuuri tuottaa kuntalaisille monenlaista hyvää. Toivotaan, että kaupunki saisi vielä kirjastonkin toimimaan ja tuottamaan               kuntalaisille sen tarvitsemia palveluja. Lakisääteiset palvelut on turvattava minimivaatimuksena, mutta miksi tyytyä minimiin, kun ollaan vielä vähän aikaa sitten oltu kuuluisia palvelutasosta koko maan laajuudelta.

Monitoimihalli rakentuu miltei aikataulussa ja ensi syksynä meillä on todella hieno urheilupyhättö käytössä. Siihen viereen kun rakentuu uusi ja uljas uimahalli, niin onhan siinä päivittelemistä, siis positiivisessa mielessä.

Uskallan laskea positiiviseksi asiaksi myös kouluverkkouudistuksen. Sitten, kun kouluverkko on supistunut lapsimäärän edellyttämälle tasolle, uudistusta ei saa sössiä sillä, ettei kouluille anneta niiden tarvitsemia resursseja. Tulevien päättäjien täytyy huolehtia siitä, että kouluilla riittää niin opettajia kuin psykologeja, kuraattoreita sekä kaikkia oppilaiden tarvitsemia henkilöitä. Se, jos joku, on satsausta tulevaisuuteen ja nimenomaan lasten tulevaisuuteen. Nuorisotyöhön täytyy muutenkin laittaa jokainen liikenevä euro, koska ne tulevat korkojen kanssa takaisin. Eivät huomenna, ensi kuussa, ensi vuonnakaan, mutta jossain vaiheessa tulevaisuudessa nuorisotyöhön satsatut eurot tuottavat inhimillistä hyvää. Yksikin estetty syrjäytyminen on voitto.

Loppuun pieni mutta tärkeä muistutus. Kunnioitetaan toisiamme, kunnioitetaan toistemme mielipiteitä ja annetaan jokaiselle myös mahdollisuus kertoa ne.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää kaupungin henkilökuntaa panoksestaan Kemin tulevaisuuteen ja jaksamisesta vaikeina aikoina. Ja lämmin kiitos myös kaupungin asukkaille.
Haluamme kiittää myös kaupungin johtoa, virkahenkilöitä sekä valtuutettuja laidasta laitaan. Toivotamme kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2024.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion vuodelle 2024 sekä taloussuunnitelman vuosiksi 2024 - 2027 lisäyksellä, että Mansikkanokan hidaskadun osalta siirretään kadun rakentamista aikaan, jolloin meillä on siihen varaa. Kiitos.
Sari Ekorre kannatti tehtyä esitystä.


KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Ulla Miettunen:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat

Kuluneen vuoden aikana on kaupunginvaltuustomme päättänyt isoja asioita, mm. kouluverkkouudistus ja seudullisesti sovittu TE-24 työllisyyspalvelujen yhteistoiminta-alueen perustaminen.

Talousarvio on aina arvio. Vuoden -24 talousarviossa ja taloussuunnitelmissa vuosille -25, -26 ja -27 on erityisinä epävarmuustekijöinä valtionosuus ja korkotaso. Käyttötalous on saatu oikeille raiteille, mutta kertynyttä alijäämää näillä näkymin on vielä vuonna -27 lähes 11 miljoonaa euroa. - Kuinkahan kriisikunnalle käy?

Tässä taloustilanteessa Keskustan valtuustoryhmän mielestä ei pitäisi lähteä kuorruttamaan kävelykatua eikä suunnittelemaan Mansikkanokan hidaskatua eli jättäisimme ne pois investoinneista.
Muilta osin keskustan valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuoteen 2027.

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että ei lähdetä kuorruttamaan kävelykatua eikä suunnittelemaan Mansikkanokan hidaskatua eli jättäisimme ne pois investoinneista. Raimo Keskikallio piti kannatuspuheenvuoron keskustan valtuustoryhmän esityksestä. Raimo Keskikallio kannatti esitystä.


KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Marko Lescelius:

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja arvoisat virkahenkilöt,

Kulunut vuosi tullaan kaupungissa muistamaan taloudellisen sopeuttamisen vuotena. Kaupungin taloudellinen tilanne on vaatinut merkittäviä sopeutuksia, joista eri poliittisten ryhmien välillä on päästy pääosin yksimielisyyteen. Valtuutetut ja muut poliittiset luottamushenkilöt ovat tiedostaneet kaupungin taloudellisen tilanteen ja menojen karsimisen välttämättömyyden hyvin. Yhteisenä tavoitteenamme on ollut "kasvaa kokoiseksemme" ja tietysti tärkeimpänä toimenpiteenä välttää kriisikuntamenettely. Tämä keskustelu meillä on lähiaikoina edessä ja siihen me Kemin Kokoomuksessa olemme valmiita. Osa sopeuttamistoimenpiteistä on ollut sellaisia, joiden vaikutus näkyy konkreettisesti kaupungin taloudessa vasta pidemmällä aikavälillä. Osa sellaisia, joiden valmistelu on vielä kesken. Palveluverkon haluamme erityisesti nostaa, koska tämä toimenpide on ollut sellainen, jolla on suuri merkitys kaupunkilaisten arkeen ja samaan hengenvetoon voineen todeta, että myös taloudellinen merkitys asialla on merkittävällä tasolla.

Arvoisa puheenjohtaja,
valtuutetut ja virkahenkilöt, Kemin Kokoomus haluaa lämpimästi kiittää kaupungin henkilöstöä ja virkahenkilöjohtoa kaikilla toimialoilla kuluneesta vuodesta ja aktiivisesta ja eteenpäin menevästä toiminnasta jota he ovat tänä vuonna osoittaneet.

Kun katsomme lähitulevaisuuteen, näemme epävarmuutta ja uhkakuvia. Ukrainan sota, inflaatio, korkojen nousu ja muut huolestuttavat asiat heittävät varjoja ja haasteita niin yksittäisten kuntalaisten kuin kunnallisen päätöksenteon ylle. Elämme juuri nyt koko Euroopassa vaikeita aikoja ja kriisin eskaloitumisen vaara on olemassa. Kemin Kokoomus haluaa tässä yhteydessä muistuttaa, että suomalaiset ovat aina menneisyydessäkin löytäneet hyvän yhteishengen ja vahvan tahdon juuri vaikeina ja haastavina aikoina. Toivomme, että myös meidän sukupolvemme ymmärtää yhteisöllisyyden ja lähimmäisestä välittämisen merkityksen entistä syvällisemmin nyt, kun ulkopuolelta tulevat haasteet, joihin emme voi suoraan vaikuttaa,
koettelevat meitä. Kuntataloudessa meidän tulee kyetä laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen sen mukaan, mikä todella on tärkeää ja toisaalta vähemmän tärkeää.

Kemin Kokoomuksen näkemys on, että tulevan vuoden painopistealue valtuustossa tulee olemaan palveluverkkosuunnitelman loppuun ja käytäntöön saattaminen, vaikka olemmekin saaneet tehtyä isoja päätöksiä asiaan liittyen. Taustaksi mainittakoon, että toinen Kemin Kokoomukselle tärkeä asia on kaupungin vetovoiman, pitovoiman ja elinvoiman lisääminen. Verotuksen tason, sähkönsiirron, veden ja kaukolämmön hinnan muodostama kokonaisuus täytyy olla kilpailukykyinen lähikuntien kanssa, jotta kaupungin vetovoima säilyy. Vastikään teimme päätöksen liittyen verotukseen, jolla nousimme lapin läänin ykköseksi kuntaveron suhteen. Ehkä ei niin mairittelevaa markkinointia. Tosin, kaikki tiedämme, että Hyvinvointialueen perustaminen
ja siihen liittyvät valtionosuudet Kemiä koskien ovat olleet surkeaa luettavaa, ja tietysti myös koettavaa, koska Kemi sai näissä jaoissa kylmää vettä niskaan. Nähtäväksi jää, tuleeko vielä toinen kylmä ämpäri vettä niskaan, jahka valtiovalta saa uudelleen laskettua kuntien osuudet.

Kaupungin pitää tiivistää yhteistyötään yritysten kanssa. Yritykset työllistävät ihmisiä ja tuovat kaupunkiin elinvoimaa, verotuloja ja pitävät sen virkeänä. Kaupunkiorganisaation olisi syytä herkemmällä korvalla kuunnella yrittäjien näkemyksiä esimerkiksi kaupunkikeskustan kehittämistä ajatellen. Vaikka tässä on kyllä viime aikoina hiukan edistytty, niin parantamisen
varaa mielestämme vielä on. Kolmantena teemana nostamme esille nuoret. Korona-aika oli lasten ja nuorten harrastamisen osalta synkkää. Moni lopetti esimerkiksi urheiluharrastuksensa tuolloin eikä ole palannut harrastuksensa pariin rajoitusten poistuttua. Kemin Kokoomuksen mukaan harrastusmahdollisuus, oli se sitten liikuntaharrastus tai jotain muuta, tulee olla ihan jokaisella lapsella ja nuorella. Merkityksellinen harrastus ja mielekäs tekeminen ovat tärkeitä asioita nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Tähän liittyen olemme tässä salissa tehneet päätöksen uuden liikuntahallin rakentamisesta ja sen harjakaisia juhlitaan ihan lähiviikkoina. Tämä on hienoa, koska ilmeinen tarve hallille on olemassa.

Myös uimahallikeskustelu on avattu ja siitä varmaan pääsemmekin tulevaisuudessa läpi käymään mielenkiintoisia avauksia. Päälinjamme on, että kaikki vaihtoehdot pitää avoimesti nostaa pöydälle asiantuntijoiden perusteluineen, josta me poliitikot sitten teemme päätöksiä. Tosin, siinä mainittavaa on se, että asemakaavamuutoksen tekemisen yhteydessä Museovirasto päätti valittaa päätöksestämme muuttaa asemakaavaa ja nähtäväksi jää, miten tämä vaikeuttaa tai muuttaa meidän suunnitelmia kehittää Kemin ja Kemiläisten liikuntamahdollisuuksia.

Huomion arvoista on myös se, että Kaupungin järjestämät alle 18-vuotiaiden maksuttomat harrastustilat. Tämänkaltaiset toiminnot eivät enää varmaankaan ole mahdollisia kriisikuntamenettelyssä, se on hyvä muistaa. Erityisen positiivisena asiana Kemin Kokoomus haluaa nostaa talousarvioesityksessä olevan harrastekoordinaattorin viran perustamisen. Se on kannatettava ja merkityksellinen esitys.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuutetut ja virkahenkilöt, Lopuksi Kemin Kokoomus haluaa muistuttaa valtuustoa huoltovarmuuden merkityksellisyydestä nykyisessä maailmantilanteessa. Venäjän aloitettua brutaalin, siviiliväestöön ja infrastruktuuriin kohdistuvan hyökkäyssodan Ukrainassa, meidän on kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota myös omaan huoltovarmuuteemme. Onko Kaupunkimme kaikilta osin valmis hybridivaikuttamiseen tai siihen pahimpaan, mitä emme halua sanoa ääneen?

Kemin Kokoomus hyväksyy talousarvioesityksen vuodelle 2024. Samassa yhteydessä Kemin Kokoomus haluaa toivottaa hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta.


PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Hannu Peurasaari:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät virkahenkilöt ja muut läsnäolijat!

Käsillä oleva talousarvio ja taloussuunnitelma on tavoitteellinen, ja se on pyritty laatimaan realistiseksi.

Voi kuitenkin sanoa, että taloudellisesti tiukkoina aikoina ei ole aina kiitollista olla päätöksentekijä.

Kaupungin päätöksentekoa tulee kuluneen vuoden tavoin myös seuraavana vuonna leimaamaan talouden tasapainottamisen tavoite. Se ei saa kuitenkaan vaikuttaa palvelujen tuottamiseen lakisääteisellä ja hyvällä tasolla.

Taloustavoitteiden ohella on erittäin tärkeää myös huolehtia laadukkaalla tavalla koululaisten hyvinvoinnista, elinvoiman tuottamisesta, monipuolisesta kaupungin kehittämisestä, ja kulttuuri- liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen tuottamisesta, sekä kaupungin pito- ja vetovoimasta. Lähiöiden elinvoimaan on kiinnitettävä huomiota. Teiden ja katujen kunnosta on huolehdittava.

Yhdessä hyväksytty kaupungin strategia antaa kehittämisen suuntaviivat myös ensi vuodelle.

Kouluverkoston osalta on tehty linjapäätös pitkän valmistelun jälkeen.

Arvoisa puheenjohtaja!

Paljon lupaavaa on meneillään Kemissä.
Uuden liikuntahallin rakentamishanke on loppusuoralla. Elinvoiman kehittämiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Lukuisat teollisuusyritykset ovat kiinnostuneita Kemistä. Sataman laajennus on valmis. Matkailu vetää hyvin.

Isoja huoliakin on. Soteuudistuksen monimutkainen rahoitusmalli kytkee peruspalvelujen valtionosuuden menneisyyden kuntakohtaisiin sotekustannuksiin. Laskentapa on monimutkainen. Seurauksena lukemattomien kuntien valtionosuudet laskevat voimakkaasti ja parinkymmenen kunnan ja kaupungin valtionosuus on negatiivinen vuonna 2024. Valitettavasti Kemi on yksi siinä joukossa.

Valtionosuusjärjestelmää ollaan nyt uudistamassa. Hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi on käynnistetty peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamishanke.

Hallitus on luvannut myös huomioida erikseen äkillisen rakennemuutoksen tilanteet.

Valtiovarainministeriö on asettanut kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelua varten työryhmän toimikaudelle 31.8.2023-31.12.2025. Asettamispäätöksessä todetaan että "ennen laajemman uudistuksen valmistumista hallitus seuraa tarkoin kunkin kunnan mahdollisuuksia selviytyä palvelukysynnästä ja -kustannuksista erityisesti varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, sekä reagoi niihin. Lisäksi vahvistetaan erityisesti kuntien ja kaupunkien investointikykyä. Hallitus pyrkii kaventamaan kuntien nimellisten ja efektiivisten veroprosenttien välistä eroa."

Valtionosuusuudistuksen tavoitteeksi on asetettu varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa ja ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden väestörakenteeseen liittyvän kehityksen.

Työryhmän tehtävänä on arvioida kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa kuntien tehtäviin ja toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteena on uudistaa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä hallitusohjelman
linjausten mukaisesti sekä lisätä järjestelmän ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Aikataulun osalta tavoitteena on, että hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle reilun vuoden päästä kevätistuntokaudella 2025 ja uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2026, eli taloussuunnitelmakaudella.

Nykytilanne on erikoinen, koska kuntakohtaiset peruspalvelujen valtionosuudet on kytketty menneisyyden kuntakohtaisiin sotekustannuksiin tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on hyvinvointialueen tehtävä.
Jotta uudistus olisi tasapuolinen, kuntakohtaisten valtionosuuksien kytkentä menneisyyden sotekustannuksiin tulee irrottaa, ja valtionosuuksien laskenta tulee perustaa tarvetekijöihin.

Hyvät kuulijat!

Te-palvelut siirtyvät kunnille taloussuunnitelmakaudella eli vuoden 2025 alusta.  Se on elinvoimaa vahvistava uudistus myös Kemin kohdalla. Uudistus tuo palvelut lähemmäksi kuntien elinkeinopalveluja ja lähemmäksi asiakkaita. Uudistuksen myötä valtionosuudet kasvavat kattamaan menolisäyksen.

Hallitus on luvannut huolehtia, että kunnille siirtymässä olevien TE-palvelujen rahoitus, ohjausjärjestelmä ja asiakaspalvelun lainsäädäntö turvaavat kuntien todelliset mahdollisuudet onnistua kohtaanto-ongelmien ratkaisemisessa. Käytännössä se tarkoittaa joustavuuden ja harkinnan lisäämistä asiakkaiden palveluprosesseissa.

TE-palveluiden rahoitusmalli toteutetaan niin, että se kannustaa aktiiviseen työllisyydenhoitoon oikeudenmukaisilla resursseilla. Hallitus tarkistaa TE2024 -rahoitusmallin kompensaation tasoa lain voimaantulon jälkeen vuosittain kuntien välillä siten, että huomioidaan myös mallin kannustavuus.

Esityksen lopuksi, koska realismi on viisautta, perussuomalaisten valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion ja taloussuunnitelman.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä kiittää viranhaltijoita ja valtuutettuja, ja toivottaa kaikille hyvää loppuvuotta ja joulun odotusta!


VIHREIDEN VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Tuula Mäkinen:

Tässä salissa on tehty vaikeita päätöksiä vuonna 2023 ja näillä päätöksillä on ollut suoria ja raskaitakin seurauksia monille perheille.
Päällimmäisenä tästä vuodesta on jäänyt mieleen palveluverkon uudistamiseen liittyvät päätökset, jotka käytännössä tarkoittavat useille lapsille ja nuorille lähipalvelujen katoamista. Sain henkilökohtaisesti lukemattomia yhteydenottoja asian tiimoilta. Tämä oli hyvin poikkeuksellinen, toisaalta raskas, toisaalta myös ihmeellinen kokemus tällä valtuutetun urallani. Olen niistä kaikista yhteydenotoista, viesteistä, puheluista ja lähikaupan jonossa saaduista kyyneleisistä halauksista äärimmäisen kiitollinen ja liikuttunut. Palveluverkkoasia näytti myös sen, että tässä salissa tehdyt päätökset eivät ole merkityksettömiä tai vähäpätöisiä meidän kuntalaisille. Näillä päätöksillä on suoria vaikutuksia perheiden arkeen ja elämään.
Samalla kun palveluverkkouudistuksen myötä tehtiin päätös lakkauttaa lapsiperheiden tärkeät lähipalvelut, niin sen seurauksena myös monien lähiöiden asuntojen hinnat laskivat. Tämä lisäsi perheiden ahdinkoa entisestään. Menetimme tällä huonolla päätöksellä kohtalokkaan paljon kaupunkimme veto-, pito- ja lumovoimaa. Päätös ei valitettavasti lisää Kemin houkuttelevuutta lapsiperheille.
Lasten ja nuorten tilanne on ollut jo ennen näitä päätöksiäkin hyvin huolestuttava. Nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet merkittävästi. Syrjäytyminen on todella merkittävästi kasvava ongelma kemiläisten nuorten keskuudessa. Koronan poikkeusaika toi mukanaan myös uuden ilmiön, yhä useammat nuoret pitävät mahdollisena jäädä kotiin, sen sijaan, että menisivät kouluun oppivelvollisuuden mukaisesti. Meillä on kasvava joukko nuoria, jotka eivät pysty käymään koulussa. Tuleva yhden yläkoulun malli  tulee varmasti pahentamaan tätä ongelmaa merkittävästi. Keskustakampuksen visiolla on synkät varjot ja pahoin pelkään, että lopulta kovimman hinnan tästä maksavat meidän lapset ja nuoret
Lähipalveluiden lakkauttaminen oli lyhytnäköinen päätös hyvin monesta näkökulmasta tarkasteltuna. Vuodelle 2024 on suunniteltu kauan odotettu Satamakankaan kaavoitus. Alueelle on vuosikymmenten odotuksen jälkeen vihdoin tulossa luonnonläheisiä, kauniita merenrantatontteja. Tästäkin näkökulmasta Hepolan koulun lakkauttaminen olisi suuri virhe.
Vihreä Kemi on keskeinen kaupungin brändi. Toivomme todella, että vihreys olisi muutakin kuin markkinointikikka ja tyhjä lause.
Kemin tulisi toimia vihreän, kestävän kehityksen periaatteidensa mukaisesti, eikä viljellä vain tyhjää sanahelinää. Seutukunnallisesti meidän on tärkeää vihdoinkin aktiivisesti ajaa luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamista Kemijoen voimalapatojen ohitse. Tämä on merkittävää kalojen, joen herkän ekosysteemin ja koko Kemijoen varren kuntien elinvoimaisuuden kannalta.
Vihreä Kemi brändin kanssa on haastava yhtälö myös se, että kaupungin alueelle on rakennettu koko pohjoisen pallonpuoliskon suurin sellutehdas. Suomen ja Ruotsin pohjoisen metsät tehdas tulee nielemään nopeammin kuin metsä kestävästi ehtii kasvamaan. Kaiken lisäksi täältä toimitetaan raakasellu maailmalle, eikä jatkojalostusmahdollisuuksia hyödynnetä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Tämä on myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Pohjoisten metsien ja luonnon monimuotoisuuden kannalta se on suorastaan kohtalon kysymys. Elämme kuudennen massasukupuuton aikaa ja globaalia ilmastokatastrofia vauhdittavat päätökset tehdään loppupeleissä paikallisesti, täällä ruohonjuuritasolla.
Kemi on satsannut pitkäjänteisesti matkailun edistämiseen ja kehittämiseen, mutta on syytä miettiä, mikä on pitkällä tähtäimellä matkailun tulevaisuus globaalisti, kun ihmisten ymmärrys maailman ympäristön tilasta koko ajan lisääntyy ja kriittinen huoli kasvaa.
Matkailu on epäekologista ja osa sellaista elämäntapaa, joka kuluttaa monin verroin rajallisia resursseja. Maailmassa eletään ylikulutuksen aikakautta ja ilmastonmuutos tulee koko ajan voimakkaammin yhä näkyvämmäksi ympäri maailmaa. Kun ihmiset laajasti karsivat elintavoistaan ympäristöä kuormittavia tekijöitä, niin matkailu on varmasti monelle ensimmäisiä ja helpoimpia asioita luopua.
Kuinka vihreätä todella on kestävän ja vihreän Kemin maineella ratsastavan kaupungin satsata ja sijoittaa yhä vain kasvavia miljoonia kansainväliseen matkailuun? Kotimaan matkailu olisi edes hieman enemmän kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kuin paljon lentoliikennettä vaativa kansainvälinen matkailu.
Vihreä Kemi haaveilee olevansa matkailun ihmekaupunki ja samalla hellii kainalossaan jättiläissuurta sellutehdasta. Aika paljon on tekemistä, että vihreys olisi täällä aidosti vastuullinen ja päätöksenteon läpäisevä arvo.
Kulttuuri on kiistatta merkittävä osa ihmisten hyvinvointia. Toivoisimme kulttuurin kentälle laajempaa  yhteistyötä yli toimija- ja kuntarajojen. Pidämme tärkeänä, että myös Kemin Matkailu laajenee varustamoyhtiöstä osaksi dynaamista yhteystyökykyistä yhteisöä yhdessä muiden Kemin alueella toimivien yritys-, elämys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa
Kulttuuri ja tapahtumat ovat kotimaan matkailijoiden suurin houkutin. Kemillä on aiemmin ollut ansaittu  maine vilkkaana ja värikkäänä kulttuurikaupunkina. Täällä on virkeästi ja monipuolisesti kukoistanut niin teatteri kuin musiikkikin.
Tässä salissa on kuitenkin merkittävästi horjutettu kulttuurin mahdollisuuksia Kemissä. On kuitenkin ilolla nähty tänä vuonna kuntalaisten tahtotila siihen, että kulttuuri on edelleen tärkeä osa Kemin identiteettiä. Toivomme lämpimästi, että tulevaisuudessa kaupunki ei enempää kampita kulttuurin mahdollisuuksia kaupungissa.
Pidetään erityisesti tulevissa päätöksissä huolta siitä, että musiikkiopiston toiminta jatkuu siten, että kemiläisillä lapsilla on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti soittoa ja laulua täällä.

Haluamme erityisellä lämmöllä kiittää kuntalaisia aktiivisuudesta kuluneen vuoden aikana.
Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy talousarvioesityksen vuodelle 2024
Hyvää joulua, viisautta ja vihreyttä kuntapäätöksiin vuodelle 2024 toivoen.


VAPAUDEN LIITON VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Minna Laitila:

Arvoisa puheenjohtaja,  hyvät kuntalaiset, virkamiehet ja valtuutetut!

Koronan myötä (vaikkakaan tällä sanalla en haluaisi aloittaa) kaikkien rajoitusten ym. toimenpiteiden jälkeen yritykset koko Suomen laajuisesti ovat kärsineet. Kemin matkailun tilanne heikentyi, vaikka talous yhtiössä oli silloin vakaa ja kasvussa. Suomen mukana oleminen Venäjän pakotteissa heikentää myös valtion taloutta. Se miten tällä hallituskaudella ja myös edeltävällä Suomen taloutta on hoidettu, ei ole yllätys, että myös kunnat kärsivät. Suomen kansalaisten hyvinvointi, eikä kuntienkaan pärjääminen ole ollut keskiössä. Enemmänkin päättäjät valtion tasolla haluavat edistää globaalia, liberaalia maailmankatsomusta. Suomi toimii maksajana EU:ssa ja sotaakin on tuettu mm. Ukrainaan, vaikkakin Suomelle olisi edullista pysyä puolueettomana ja rauhaa edistävänä valtiona.

Näistä huolimatta ja näiden kanssa Kemillä on kaikki edellytykset kehittyä kaupunkina. Kaupunki logistisesti sijaitsee liikenteen risteyskohdassa. Meillä on kaunis merikaupunki ja kulttuuria: teatteri, kaupunginorkesteri, musiikkiopisto ym., liikuntapaikat: uusi tuleva monitoimihalli, yleisurheilukenttä kauniilla paikalla ym., Mansikkanokan uimaranta, kauniit merenrannat, ympärivuotinen LumiLinna ja Sampo. Meillä on teollisuutta ja lumilinnan myötä kansainvälisiä matkailijoita. Kunhan pidämme vaan hyvää huolta näistä kaikista palveluistamme.  Mielestäni se, miten tuomme Kemiä esille, ratkaisee ns. kilpailussa matkailijoista ja pysyvistä asukkaista, näistä veronmaksajista.  Olkaamme siis ylpeitä kotikaupungistamme ja puhukaamme hyvää Kemistä.

Vapauden liitto hyväksyy talousarvion vuodelle 2024. Vapauden liitto esittää jättäytyvänsä pois investoinnista Mansikkanokan hidaskadun rakentamiseksi.

Haluamme kiittää viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta!


HARRI PULLOLAN VALTUUSTORYHMÄN ryhmäpuheenvuoron piti Harri Pullola:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kannatan täysin tätä Perussuomalaisten ryhmän puheenvuoroa ja hyväksytään talousarvio ja taloussuunnitelma siltä osin.


Marja-Leena Laitinen esitti, että tapahtumatoimistolle siirrettävästä lisästä siirretään 3000,00 euroa koulujen oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaan. Tuomas Paananen piti puheenvuoron Laitisen esityksestä. Kalle Helske kannatti esitystä.

Sari Ekorre esitti, että 3000,00 euroa siirretään jostain muusta kuin tapahtumatoimiston toiminnasta. Antti Pasanen kannatti esitystä.

Kalle Helske poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana kello 16:49. Helske palasi kokoukseen kello 16:51.

Kaupunginvaltuusto piti kokoustauon kello 16:55-17:30.

Teija Jestilä esitti seuraavaa lisäystä: Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden hyödyntäminen vuosina 2024-2026 otetaan osaksi toimialojen projekteja. Viivi Järvelä ja Marja-Leena Laitinen kannattavat esitystä. Lisätään kohtaan 3. Kemi-strategia.

Sari Ekorre poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo 18:59. Ekorre palasi kokoukseen kello 19:00.

Kaupunginvaltuusto piti kokoustauon kello 19:09-19:34.

Ryhmien välisten neuvottelujen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti siirtää 15 000,00 euroa valtuuston iltakoulujen menoista vähävaraisten ruokailuun, oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaan, omaishoitajien maksuttomiin liikuntavuoroihin ja liikennepuiston yhteydessä tarjottavaan ruokaan. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että tapahtumatoimistoon siirretään 25 000,00 euroa, ja kaupunginvaltuuston iltakouluihin jää 10 000,00 euroa.

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä muutettuna sosialidemokraattien valtuustoryhmän esittämän ja Pirita Hyötylän kannattaman esityksen, että ratkaisu palvelukyytien turvaamiseksi tuodaan valtuuston päätettäväksi maaliskuun loppuun mennessä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja Keskustan valtuustoryhmä ovat tehneet pohjaehdotuksesta poikkeavat ehdotukset.
Suoritettiin koneellinen äänestys Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ja Keskustan valtuustoryhmän ehdotusten välillä.

Keskustan valtuustoryhmän ehdotusta kannattavat äänestivät: KYLLÄ
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ehdotusta kannattavat äänestivät: EI

Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti:

KYLLÄ: 14 ääntä
EI: 19 ääntä
TYHJÄ: 10 ääntä
POISSA: 0

Äänestysluettelo on liitteenä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ehdotus voitti äänestyksen.

Seuraavaksi äänestettiin kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän esitysten välillä.

Kaupunginhallituksen pohjaehdotusta kannattavat äänestivät: KYLLÄ
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ehdotusta kannattavat äänestivät: EI

Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti:

KYLLÄ: 22 ääntä
EI: 20 ääntä
TYHJÄ: 1 ääni
POISSA: 0

Äänestysluettelo on liitteenä.

Kaupunginhallituksen pohjaehdotus voitti äänestyksen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2027 kokouksessa tehtyine muutoksineen.