Nuorisovaltuusto
Pöytäkirja 11.09.2023/Pykälä 21

Hyvinvointilautakunta 27.10.2022 § 140 

Valmistelu Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala 040-7418946, johtava rehtori Piia Hulkkonen 040-5885735

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.1.2022 § 3 kaupunkistrategian toimenpideohjelman, jonka yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on palveluverkkosuunnitelman laatiminen. Palveluverkkoon liittyy merkittäviä tilajärjestelyjä ja useiden eri toimintojen tarkastelua ja sijoittelua kuntalaisten sujuvan arjen mahdollistamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti 2.5.2022 § 40, että Kemin palveluverkko suunnitellaan yhden yläkoulun mallilla ja tiiviimmällä alakouluverkolla.

Kemin kaupungin hallintosäännön 16 § mukaan kaupunginhallitus huolehtii kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä tekee kaikilla kunnallisen toiminnan aloilla esityksiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi ja kaupungin etujen mukaisiksi. Lisäksi kaupunginhallitus vastaa sisäisesti merkittävistä tilajärjestelyistä sekä toimitilojen vuokralle ottamista ja konsernin ulkopuolisille vuokraamista.

Kaupunginhallitus on nimennyt palveluverkkotyöryhmän 20.6.2022 § 203. Työryhmään nimettiin konsernijaoston jäsenet, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hyvinvointijohtaja, johtava rehtori, vs. ympäristöjohtaja ja tilapalvelupäällikkö. Työryhmän tulee tehdä esitys palveluverkosta kaupunginhallitukselle lokakuun loppuun mennessä. Hallintosäännön 18 § kohdan 8 mukaan lautakunta tekee esitykset tehtäväaluettaan koskevista palveluverkkotarpeista.

Palveluverkkotyöryhmä on kokoontunut 23.8., 20.9. ja 18.10.2022.

Työryhmä on tarkastellut toimeksiannossaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetuksen järjestämismahdollisuuksia käytössä olevan tilastotiedon ja ennusteiden perusteella. Palveluverkkotyö pohjautuu nopeasti laskevaan syntyvyyteen ja eri kaupunginosien lasten ja nuorten määriin sekä kaupungin koko väestömäärään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa Kohti laadukasta ja tasa-arvoista lähipalvelua ja lähikoulua 2022:30 tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilannetta ja kehittämisen suuntaviivoja tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen haastaa perusopetus- ja varhaiskasvatusjärjestelmän sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä. Tätä eriytymiskehitystä on hidastettava.

Nykyistä tehokkaammin tulee huomioida kuntien eriytyvät olosuhteet muun muassa väestökehityksen vaikutusten, palveluiden laadun, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden sekä tuen tarpeiden osalta.

Kunnilla on merkittävä asema opetuksen järjestäjinä ja siten ne joutuvat koulujen ylläpitäjinä tarkastelemaan peruskouluverkon kattavuutta ja palvelujen laatua sekä saatavuutta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siirtymiin varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen. Lasten, nuorten ja huoltajien kokemusta koulupolun ennustettavuudesta ja jatkuvuudesta on vahvistettava.

Varhaiskasvatus tulee saada selkeämmin osaksi muuta koulutusjärjestelmää.

Esi- ja perusopetuksen yhtenäinen ja ennakoitava opinpolku tarkoittaa lapsen ja nuoren mahdollisuutta hyvään oppimiseen ja kasvuun sekä turvallisia siirtymiä. Tämä edellyttää vahvaa pedagogista kehittämistä, toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä siten, että sujuva polku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja aina toiselle asteelle toimii.

Lähipalveluperiaatteen mukaisesti rakentunut opinpolku turvaa osaltaan lapsen ja nuoren kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille myös riittävän oikea-aikaisen tuen ja matalan kynnyksen palvelut. Tuen palveluiden tulisi kuntien sisällä suunnitella siten, että ne ovat yhdenvertaisia ja riittävän saavutettavia matalan kynnyksen palveluja kaikille oppilaille.

Eriytymiskehityksen hidastamiseen tarvitaan eri toimialojen tiivistä yhteistyötä sekä kansallisesti että paikallisesti. Kasvun ja oppimisen palvelujen, kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja kuntien tilahallinnon tulisi toimia ennakoiden ja yhtenäistä päätöksentekoa tavoitellen.

Kunnan asukasrekisterin mukaan esioppilaita on lv 2022-2023 yhteensä 158, seuraavana vuonna 170 ja sitä seuraavana 157. Sen jälkeen ikäluokat putoavat 125:een. Kuluvalle vuodelle on syntynyt lokakuun puoleen väliin mennessä 88 lasta.

Perusopetusikäisten oppilasmäärä on lv 2022-2023 yhteensä 1856 oppilasta, joista alakoululaisia 1198 ja yläkoululaisia 658. Viiden vuoden kuluttua (2027) alakoululaisia on 903 ja yläkoululaisia 600, yhteensä 1503 oppilasta. Oppilasmäärä laskee viidessä vuodessa 353 oppilasta eli lähes viidenneksen. Ryhmien määrä vähenee alakoulussa 11 ja yläkoulussa kolme.

Kymmenen vuoden kuluttua (2032) alakoululaisia on 758 ja yläkoululaisia 453, yhteensä 1211. Kymmenessä vuodessa alakoululaisten määrä vähenee 440 oppilaalla ja yläkoululaisten määrä 205 oppilaalla, yhteensä 645 oppilasta. Ryhmien määrä vähenee alakoulussa 16 ja yläkoulussa 10. Kymmenessä vuodessa perusopetusikäisten määrä vähenee 645 oppilasta eli noin kolmannekseen nykyhetkeen verrattuna.

Lukiokoulutuksessa on 255 oppilasta. Keskimäärin lukioon siirtyy 37 % ikäluokasta. Lukiolaisten määrään tulee oleellisia muutoksia siinä vaiheessa, kun perusopetuksen päättävien oppilaiden määrä on 160.

Oppilasmäärän väheneminen tarkoittaa sitä, että palveluverkkoa on supistettava vastaamaan oppilasmääriä. Alakoulujen määrää tulee vähentää ja kunnostamistoimenpiteet kohdistetaan niihin kiinteistöihin, jotka ovat kasvatuksen ja opetuksen käytössä pitkällä aikavälillä.

Palveluverkkotyöryhmässä on käsitelty tulevaisuuden palveluverkkoa pedagogisesta näkökulmasta. Alakoulujen opetus on syytä keskittää kolmeen ja myöhemmin kahteen alakouluun, jolloin pystytään rakentamaan vahvat alakoulupedagogiikkaa kehittävät yksiköt. Varhaiskasvatus ja esiopetus liitetään osaksi opinpolkua. Yläkoulun sijoittaminen keskeiselle kaupunkialueelle mahdollistaa oppilaille sujuvat ja lähellä olevat mahdollisuudet moninaiseen liikuntaan sekä kulttuuri- että musiikkikokemuksiin osana opetussuunnitelman toteuttamista. Kemin kaupungin lyhyet etäisyydet tukevat tiiviimmän kouluverkon rakentamista.

Suppeamman palveluverkon vaikutusten arviointi pohjautuu Kuntaliiton malliin, jossa näkökulmina ovat kuntalais-, ympäristö-, organisaatio- ja henkilöstö sekä taloudelliset vaikutukset. Palveluverkon pedagogisessa näkökulmassa tarkastellaan Kemin kasvatuksen ja opetuksen ekosysteemiä lasten edun mukaisen opetuksen ja tuen järjestämiseksi sekä systemaattisen, tasa-arvoisen, yhdenmukaisen ja laadukkaan opetuksen takaamiseksi.

Palveluverkkotyöryhmä ei ole toimeksiannossaan tarkastellut kasvatuksen ja opetuksen kiinteistökokonaisuutta tai yksittäisten kiinteistöjen kuntoa. Pedagogisen tarkastelun lisäksi tarvitaan kiinteistösuunnitelma palvelujen tuottamiseksi, jossa mahdollistuu kasvatuksen ja opetuksen lisäksi mm. harrastus-, kulttuuri ja nuoristoiminta lapsen ehjän päivän toteutumiseksi. 

Hallintolain 41 § mukaan merkittävissä ratkaisuissa asian osaisille on varattava mahdollisuus lausua mielipiteensä. Mikäli asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Työryhmän pedagoginen suunnitelma on pohjana käynnistettävään palveluverkon valmistelutyöhön. Erillinen suunnitelma tiedottamisesta, kuulemisista ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta osallisille ja kuntalaisille tullaan laatimaan osana valmistelua ennen esityksen tekemistä kokonaisuudesta. Tämä valmisteluvaihe on haluttu tuoda esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolla pyritään varmistamaan mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä valmistelu kaupungin palveluverkosta, joka tulee kehittymään pitkällä aikavälillä.

Oheismateriaalina

Palveluverkon pedagoginen näkökulma

Kemin kasvatuksen ja opetuksen ekosysteemi

Esittelijä Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta käynnistää valtuuston päätöksen mukaisesti palveluverkon valmistelutyön palveluverkkotyöryhmän pedagogisen suunnitelman pohjalta. Valmistelun tulee tukeutua suunnitelmaan tiedottamisesta ja asianosaisten kuulemisesta, jotta varmistetaan avoin ja läpinäkyvä valmistelu kaupungin palveluverkosta. Lisäksi hyvinvointilautakunta pyytää ympäristölautakuntaa tekemään arviot kiinteistöjen peruskorjaus- tai uudistamistarpeista, jotta varmistetaan myös kiinteistökustannusten kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu kiinteistöjen elinkaaren näkökulmasta. Valmistelutyötä jatketaan viranhaltijatyönä tämän valmistelun pohjalta ja varsinainen esitys tuodaan hyvinvointilautakunnalle, joka tekee asiasta esityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle kevään 2023 aikana.

Päätös Hyvinvointilautakunta päätti käynnistää valtuuston päätöksen mukaisesti palveluverkon valmistelutyön palveluverkkotyöryhmän pedagogisen suunnitelman pohjalta. Valmistelun tulee tukeutua suunnitelmaan tiedottamisesta ja asianosaisten kuulemisesta, jotta varmistetaan avoin ja läpinäkyvä valmistelu kaupungin palveluverkosta. Lisäksi hyvinvointilautakunta pyytää ympäristölautakuntaa tekemään arviot kiinteistöjen peruskorjaus- tai uudistamistarpeista, jotta varmistetaan myös kiinteistökustannusten kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu kiinteistöjen elinkaaren näkökulmasta. Valmistelutyötä jatketaan viranhaltijatyönä tämän valmistelun pohjalta ja varsinainen esitys tuodaan hyvinvointilautakunnalle, joka tekee asiasta esityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle kevään 2023 aikana.

Lautakunta piti tauon pykälän käsittelyn jälkeen klo 18:57-19:04.

Ympäristölautakunta 15.11.2022 § 102 

Valmistelu Kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen, p. 040-6683129

Hyvinvointilautakunta on valmistellut palveluverkkoselvitystä perustuen Kaupunginvaltuuston hyväksymään 31.1.2022 § 3 kaupunkistrategian toimenpideohjelmaan, jonka yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on palveluverkkosuunnitelman laatiminen. Palveluverkkoon liittyy merkittäviä tilajärjestelyjä ja useiden eri toimintojen tarkastelua ja sijoittelua kuntalaisten sujuvan arjen mahdollistamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti 2.5.2022 § 40, että Kemin palveluverkko suunnitellaan yhden yläkoulun mallilla ja tiiviimmällä alakouluverkolla.

Hyvinvointilautakunta on pyytänyt ympäristölautakunnalta arviota kiinteistöjen peruskorjaus- tai uudistamistarpeista, jotta varmistetaan myös kiinteistökustannusten kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu kiinteistöjen elinkaaren näkökulmasta.

Kouluista ja päiväkodeista on koostettu oheismateriaalina oleva arvio niiden mahdollisista sisäilmaongelmista ja peruskorjaustarpeista sekä kustannusarvio korjaustoimenpiteille.

 Esittelijä Risto Pöykiö poistui kokouksesta klo 13.12-13.17. Jäsen Päivi Heiskanen poistui kokouksesta klo 13.32.

Esittelijä Vs. ympäristöjohtaja Risto Pöykiö

Päätösehdotus Ympäristölautakunta antaa tiedoksi hyvinvointilautakunnalle arvion kiinteistöjen kunnosta.

Päätös Ympäristölautakunta päätti antaa tiedoksi hyvinvointilautakunnalle arvion kiinteistöjen kunnosta.

Hyvinvointilautakunta 15.12.2022 § 172 

Valmistelu Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala 040-7418946, johtava rehtori Piia Hulkkonen 040-5885735

Hyvinvointilautakunta on pyytänyt ympäristölautakunnalta arviota kiinteistöjen peruskorjaus- tai uudistamistarpeista, jotta varmistetaan myös kiinteistökustannusten kannalta palveluverkon tarkoituksenmukaisin ratkaisu kiinteistöjen elinkaaren näkökulmasta.
 

Ympäristölautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessa 15.11.2022 § 102 ja antanut  koostetun arvion nykyisten  koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kunnosta ja niiden mahdollisista sisäilmaongelmista sekä peruskorjaustarpeista ja kustannusarviosta korjaustoimenpiteille.

Kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen antaa tilannearvion koulu- ja päiväkotikiinteistöistä. Oheismateriaalina koostettu raportti

Palveluverkon valmistelutyötä jatketaan hyvinvointilautakunnan 27.10.2022 § 140 päätöksen mukaisesti viranhaltijatyönä.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta merkitsee tiedoksi koulu- ja päiväkotikiinteistöjen tilannekatsauksen.

Päätös Hyvinvointilautakunta merkitsi tiedoksi koulu- ja päiväkotikiinteistöjen tilannekatsauksen.

Hyvinvointilautakunta 25.05.2023 § 48 

Valmistelu Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala 040-7418946, johtava rehtori Piia Hulkkonen 040-5885735.

Palveluverkon valmistelutyötä on jatkettu viranhaltijatyönä keväällä 2023 hyvinvointilautakunnan päätöksen 27.10.2022 § 140 päätöksen mukaisesti.

Esi- ja perusopetuksen yhtenäinen ja ennakoitava opinpolku tarkoittaa lapsen ja nuoren mahdollisuutta hyvään oppimiseen ja kasvuun sekä turvallisia siirtymiä. Tämä edellyttää vahvaa pedagogista kehittämistä, toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä siten, että sujuva polku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja aina toiselle asteelle toimii.

Lähipalveluperiaatteen mukaisesti rakentunut opinpolku turvaa osaltaan lapsen ja nuoren kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille riittävän oikea-aikaisen tuen ja matalan kynnyksen palvelut. Tuen palveluiden tulee kunnan sisällä suunnitella siten, että ne ovat yhdenvertaisia ja riittävän saavutettavia matalan kynnyksen palveluja kaikille oppilaille.

Kemin kaupungin lyhyet etäisyydet tukevat tiiviimmän kouluverkon rakentamista. Oppilasmäärän nopeasta laskusta johtuen, alakouluverkkoa on supistettava vastaamaan oppilasmääriä. Varhaiskasvatus ja esiopetus liitetään osaksi opinpolkua ja sijoitetaan kaupungin omiin  kiinteistöihin muutosprosessin aikana.

Yläkoulun sijoittaminen keskeiselle kaupunkialueelle mahdollistaa oppilaille sujuvat ja lähellä olevat mahdollisuudet moninaiseen liikuntaan sekä kulttuuri- että musiikkikokemuksiin osana opetussuunnitelman toteuttamista. Päätös yläkoulukiinteistöstä keskusta-alueelle ja sen kapasiteetista  vaikuttaa siihen siirtyvätkö kaikki yläkoululaiset samanaikaisesti yhteen ylkouluun vai mennäänkö siihen kahden yläkoulun kautta. Yläkoulukiinteistön käyttöönoton  ajankohta  vaikuttaa merkittävästi alakoulu- ja varhaiskasvatuksen palveluprosessien etenemiseen.

Palveluverkkotyöskentelyn jatkamiseksi tarvitaan selvitys ja päätös yläkoulukiinteistöstä aikatauluineen, jonka jälkeen voidaan tämänhetkistä pedagogista tarveselvitystä tarvittaessa tarkentaa ja mahdollisesti tiivistää alakoulu- ja varhaiskasvatusverkon osalta.

Hallintolain 41 § mukaan merkittävissä ratkaisuissa asian osaisille on varattava vaikuttamismahdollisuus lausua mielipiteensä. Mikäli asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Palveluverkon valmisteluaineisto ja kyselyjen tulokset ovat nähtävillä  Kemin kaupungin nettisivuilla, jonka linkki on lähetetty oppilaiden huoltajille Wilman kautta. Kesäkuussa  kotitalouksiin jaettavassa Kemiläinen-lehdessä on kirjoitus palveluverkosta, joka on luettavissa myös nettiversiona. Syksyllä järjestetään kuntalaisille keskustelu- ja kuulemistilaisuus, joissa esitetaan palveluverkkoaineistoa ja kuullaan kuntalaisia.  Palveluverkkosuunnitelmasta tehdään myös kuntalaiskysely vaikuttamismahdollisuuksien monipuolistamiseksi

Palveluverkon uudistaminen ja sen vaikuttavuus käsitellään organisaation sisällä työnantajan ja asianosaisen henkilöstön palavereissa.

Palveluverkon pedagoginen valmisteluvaihe on esitelty  hyvinvointilautakunnalle ja kaupunginhallitukselle 11.5.2023.

Kuntalaiskysely toteutettiin maaliskuussa ja oppilaskysely huhtikuussa, joiden tulokset ovat oheismateriaalina kuten myös palveluverkon pedagoginen tarveselvitys.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta merkitsee tiedoksi palveluverkon valmistelutilanteen ja  esittää kaupunginhallitukselle, että pedagogisen tarveselvityksen pohjalta valmistellaan sekä yläkoulu- että alakoulujen tarvitsemat tilaratkaisut kustannuksineen.

Päätös Jäsen James Nevala teki päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen alakouluverkon osalta siten, että alakouluverkko tulisi olla laajempi sisältäen neljä alakoulua. Jäsen Paula Keinänen kannatti esitystä. Lautakunta suoritti nimenhuutoäänestyksen. Päätösehdotus JAA, Nevalan ehdotus EI. JAA äänestivät Jestilä, Laitinen, Pehkonen, Järvelä, Moisio, Vahtola, Ylinen, Zerni. EI äänestivät Nevala ja Keinänen. Äänestystulos päätösehdotus kahdeksan ääntä, vastaehdotus kaksi ääntä.

Äänestyksen tuloksena, hyvinvointilautakunta merkitsi tiedoksi palveluverkon valmistelutilanteen ja  esittää kaupunginhallitukselle, että pedagogisen tarveselvityksen pohjalta valmistellaan sekä yläkoulu- että alakoulujen tarvitsemat tilaratkaisut kustannuksineen.

Kaupunginhallitus 05.06.2023 § 186 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee esityksen tietoon saatetuksi ja hyväksyy omalta osaltaan pedagogisen tarveselvityksen, jonka pohjalta tarvittavat tilaratkaisut tarvittavien tilojen osalta tehdään. Valtuusto on kuitenkin antanut valmistelulle määräajan ja sitä ei ole tässä yhteydessä kyetty toteuttamaan määräajassa. Tästä johtuen hallitus esittää valtuustolle valmistelun tilanteen tietoon saatettavaksi ja että palveluverkkoesitys tuodaan valtuustolle kokonaisuutena päätettäväksi syyskuun loppuun 2023 mennessä ennen talousarvioesityksen tekemistä.

Päätös Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala ja johtava rehtori Piia Hulkkonen esittelivät asiaa kokouksessa.

Kaupunginhallitus merkitsi esityksen tietoon saatetuksi ja hyväksyi omalta osaltaan pedagogisen tarveselvityksen, jonka pohjalta tarvittavat tilaratkaisut tarvittavien tilojen osalta tehdään. Valtuusto on kuitenkin antanut valmistelulle määräajan ja sitä ei ole tässä yhteydessä kyetty toteuttamaan määräajassa. Tästä johtuen hallitus päätti esittää valtuustolle valmistelun tilanteen tietoon saatettavaksi ja että palveluverkkoesitys tuodaan valtuustolle kokonaisuutena päätettäväksi syyskuun loppuun 2023 mennessä ennen talousarvioesityksen tekemistä.

Kaupunginvaltuusto 12.06.2023 § 55 

Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto merkitsee valmistelun tilanteen tietoon saatetuksi. Palveluverkkoesitys tuodaan valtuustolle kokonaisuutena päätettäväksi syyskuun loppuun 2023 mennessä ennen talousarvioesityksen tekemistä.

Päätös Valtuutettu Paavo Väyrynen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 19:15.

Valtuutettu Joni Määttä poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 19:25.

Kaupunginvaltuusto piti kokoustauon klo 19:34-19:46.

Kaupunginvaltuusto piti kokoustauon klo 20:15-20:35.

Kaupunginvaltuusto merkitsi valmistelun tilanteen tietoon saatetuksi. Palveluverkkoesitys tuodaan valtuustolle kokonaisuutena päätettäväksi syyskuun loppuun 2023 mennessä ennen talousarvioesityksen tekemistä. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti täydentää päätöstä siten, että olemassa olevaa aineistoa täydennetään vertailun osalta myös neljän alakoulun mallilla.

Kaupunginhallitus 19.06.2023 § 205 

Valmistelu 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että hyvinvointitoimiala ja ympäristötoimiala valmistelevat esityksen palveluverkosta siten, että se voidaan tuoda valtuustolle päätettäväksi syyskuun loppuun 2023 mennessä ennen talousarvioesityksen tekemistä. Valmistelun vetovastuu on hyvinvointitoimialalla.

Päätös Kaupunginhallitus päätti, että hyvinvointitoimiala ja ympäristötoimiala valmistelevat esityksen palveluverkosta siten, että se voidaan tuoda valtuustolle päätettäväksi syyskuun loppuun 2023 mennessä ennen talousarvioesityksen tekemistä. Valmistelun vetovastuu on hyvinvointitoimialalla.

Hyvinvointilautakunta 24.08.2023 § 69 

Valmistelu Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala 040-7418946, johtava rehtori Piia Hulkkonen 040-5885735, kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen

Hyvinvointi- ja ympäristötoimiala ovat valmistelleet pedagogisen tarveselvityksen pohjalta palveluverkkoesityksen huomioiden oppilaitos/varhaiskasvatuskiinteistöjen kokonaisuuden tulevaisuuden palveluverkossa. Olemassa olevaa aineistoa on täydennetty vertailun osalta valtuuston päätöksen 12.6.2023 § 55 mukaisesti neljän alakoulun mallilla, joka on oheismateriaalina.

Yksi yläkoulu

Molemmissa yläkouluvaihtoehdossa siirrytään kahden yläkoulun kautta yhteen yläkouluun. Lisäksi Melissa tulee peruskorjata kummassakin yläkouluvaihtoehdossa, jonka kustannusarvio on alustavasti 1,7M€. Yläkoululaisten sarjojen määrät putoavat 6 sarjaan vuoteen 2034 mennessä nykyisen oppilasmäärän kehityksen mukaisesti.

Vuoden 2024 talousarvioon esitetään investointiosaan suunnittelumäärärahaa päätettävän yläkouluvaihtoehdon hankesuunnitelman tekemiseksi ja mahdollisesti toteutussuunnittelun aloittamiseen.

Yläkoulun rakentamisprosessi käynnistyy 2025 ja kiinteistökokonaisuus otetaan käyttöön syksyllä 2026.

Yläkouluksi on selvitetty ex terveydenhoito-oppilaitosta sekä lukion tiloja.

Terveydenhoito-oppilaitos on Yliopistokiinteistöjen omistuksessa.

Rakennukseen mahtuu 7 -sarjainen yläkoulu. Melissa toimisi ainoastaan ruokailutilana/ opiskelijaravintolana. Tiloissa on huomioitu myös opiskeluhuollon tarvitsemat tilat.

Kiinteistön mahdollisesta hankkimisesta on käyty alustavaa keskustelua.

Rakennus tulee remontoida, jonka kustannusarvio on arviolta 15M€. Mikäli kiinteistö hankitaan, tulee selvittää sekä remontti- että uudisrakennusvaihtoehdot taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta.

Mikäli yläkoulu rakennetaan  7 -sarjaiseksi ex terveydenhoito-oppilaitokseen vapauttuu Syväkankaalta nopeammin tiloja Hepolan alakoulun käyttöön kuin lukiovaihtoehdossa, eli  jo lukuvuodesta 2027-2028 alkaen. Alakoulujen tiivistämisen aikataulu riippuu siitä, kuinka moni sarjaiseksi keskustan yläkoulu rakennetaan.

Lukio on jo nykyisellään vajaakäyttöinen, rakennuksessa on vapaata

perusluokkatilaa 3:lle sarjalle yläkoululaisia. Lisäksi vapautuu liikuntasali uuden liikuntahallin valmistumisen myötä muuhun käyttöön.

Lukio vaihtoehdossa tarvitaan vapaana olevien luokkatilojen lisäksi erikoisluokkia ja pienryhmäopetustiloja 6 -sarjaiselle yläkoululle. Lisätilat maksavat n. 8,6M€, jotka voidaan sijoittaa Melissan yhteyteen.

Yksi yläkoulu ja kolme alakoulua

Karihaaran ja Hepolan yläkoulut siirtyvät keskustan yläkouluun syksystä 2026 alkaen. Syväkankaalla jatkaa yläkoulu 2030 luvulle saakka huomioiden, että yläkoululuokkien määrä vähenee vuosittain.

Karihaarassa ei aloita 1. luokkaa lv. 2026-27 lähtien, koska 7-vuotiaiden määrä laskee 130:een ja ryhmiä muodostuu 6; Kivikko 2, Syväkangas 3 ja Sauvosaari 1. Karihaara-Paattio alueen  oppilaat aloittavat  1.luokan Kivikolla syksystä 2026 lähtien.  Myös 6. luokat vähenevät lv. 2025-26 oppilasennusteen mukaan Karihaaran alueelta.

Karihaaran alakoulu siirtyy Koivuharjun kiinteistöön elokuussa 2026, eli samaan aikaan kun yläkoululaiset siirtyvät keskustan yläkouluun. Tässä vaiheessa Karihaara yhdistyy hallinnollisesti Kivikon kouluun.

Karihaaran koulukiinteistön B-osa puretaan. Karihaaran A -koulu on suojeltu rakennus. Rakennus vaatisi n. 9,6M€ peruskorjauksen yläkoulun poistuttua. Karihaaran koulurakennus on 1 -sarjaiselle alakoululle  liian suuri. Mikäli sinne sijoitettaisiin 2 -sarjaa, tulisi Kivikon koulu lopettaa. Koivuharjun koulun ylläpitokustannukset ovat alhaisemmat kuin huomattavasti suuremman Karihaaran koulun. Koivuharjun koulukiinteistö toimisi 2028-2029 karihaaralaisten alakouluna.

Hepola-Ajos alueella on ensi syksynä 2024 ensimmäisen luokan aloittavia oppilaita kuusi. Pohdittavaksi tulee perustetaanko  Hepolan koululle enää ensimmäistä luokkaa vai ohjataanko oppilaat Syväkankaan kouluun. Hepolan kaikki alakouluryhmät sijoitetaan Syväkankaalle sitä mukaa kun tiloja vapautuu yläkouluikäisten määrän vähetessä.

Hepolan koulu puretaan liikuntasalia lukuunottamatta. Hepolan koulun purkukustannus on 0,6M€ ja liikuntasalin peruskorjaus noin 2M€.

Pidennetyn oppivelvollisuuden pienryhmät jatkavat Sauvosaaressa kuten nytkin ja yläkouluikäiset keskustan yläkoulussa.

Muut erityisen tuen ryhmät sijoitetaan lähikouluille.?

Lukuvuoden 2029 alusta lukien siirrytään neljän alakoulun kautta kolmeen alakouluun, jotka ovat Kivikon, Sauvosaaren ja Syväkankaan koulut.

Kivikon koulu on kaupunkirakenteellisesti perusteltua säilyttää, sillä lähes

kaikki uudet omakotitalotontit sijaitsevat sen ympäristössä, lisäksi kiinteistössä on  vuonna 2015 käyttöönotettu päiväkoti.

Sauvosaaren koulu (sr) on perusteltu sijaintinsa sekä rakennuksen kunnon

puolesta. Kaupunkikuvallisesti on tärkeää säilyttää Sauvosaaren koulu

käytössä, jotta kirkon ympäristö säilyy elävänä historiallisena julkisten

rakennusten ympäristönä.

Syväkankaan koulu (sr) jää pelkäksi alakouluksi lukio yläkouluvaihtoehdossa viimeistään keväällä v. 2032 ja ex terveydenhoito-oppilaitos vaihtoehdossa v. 2030 tämän hetken arvioin mukaan. Syväkankaan koululle rakennetaan tilat myös päiväkodille.

Hepolan päiväkodista luovutaan siinä vaiheessa, kun alakoulun oppilaat siirtyvät Syväkankaalle.

Kemissä on neljä päiväkotia Pajarinranta, Kivikko, Syväkangas ja ?Sauvosaari 2030 vuodesta alkaen.

Luovutaan Koivuharjun-Toivolan, Karjalahden ja Takajärven päiväkodeista.

Yksi yläkoulu ja neljä alakoulua

Karihaaran ja Hepolan koulut siirtyvät keskustan yläkouluun syksystä 2026 alkaen. Syväkankaalla jatkaa yläkoulu 2030 luvulle saakka huomioiden, että yläkoululuokkien määrä vähenee vuosittain.

Lukuvuodesta 2026-2027 lähtien 7- vuotiaiden määrä laskee 130:een ja ryhmiä on 6. Neljän alakoulun mallissa Kivikolla 1, Sauvosaaressa 1, Karihaarassa 1, Syväkankaalla 3, jolloin Kivikon ja Karihaaran koulurakennukset jäisivät tiloiltaan liian suuriksi oppilasmäärään nähden. Tämä lisää oppilaskohtaisia kustannuksia, joka ei  ole taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkasteltuna tulevaisuudessa kestävin ratkaisu.

Karihaaran A -koulu on suojeltu rakennus. Rakennus vaatisi n. 9,6M€

peruskorjauksen yläkoulun poistuttua. 1 -sarjaiselle alakoululle rakennus on liian suuri. Mikäli sinne sijoitettaisiin 2 sarjaa, tulisi Kivikon koulu lopettaa.

Neljä alakoulua toimisi 2028-2029 saakka kunnes kaikki alakoululaiset mahtuvat Kivikon, Sauvosaaren ja Syväkankaan kouluihin. Koivuharjun koulun ylläpitokustannukset ovat alhaisemmat kuin huomattavasti suuremman Karihaaran koulun. Siirrytään neljän alakoulun kautta kolmeen alakouluun.

Muut erityisen tuen ryhmät lähikouluilla.?

Muuta huomioitavaa

Musiikkiopiston tilat on hyvä sijoittaa alakoululle, koska alakoulun koulupäivät ovat lyhyemmät ja tilat vapautuvat aiemmin iltapäivällä opistokäyttöön.

Kivalo-opiston iltakäyttö on mahdollista sijoittaa yläkoululle molemmissa yläkouluvaihtoehdoissa, koska Kivalo-opisto käyttää opetuksessa samoja erikoisluokkatiloja. Opistojen siirto kouluille edeauttaa kulttuurikeskuksen tiloista luopumista.  Nämä ratkaisut edellyttävät tarkempaa suunnittelua ja toimintojen yhteensovittamista.

Nuorisotilat pystytään sijoittamaan  yläkouluille molemmissa vaihtoehdoissa.

Kuntalaisille annetaan vaikuttamismahdollisuus ja heitä kuullaan palveluverkkosuunnitelmasta ja vaihtoehdoista ennen päätöksentekoa. Tilaisuudet järjestetään Kemin kulttuurikeskuksen pienessä auditoriossa to 7.9.2023 kello 17-19 ja pe 8.9.2023 kello 10-12. Palveluverkkovaihtoehtoja voi kommentoida myös netin kautta. Lausunto pyydetään nuorisovaltuustolta.

Henkilöstön kuulemistilaisuudet järjestetään ennen päätöksentekoa.

Palveluverkkoaineisto ja siihen liittyvät kyselyt ja niiden tulokset ovat luettavissa Kemin kaupungin nettisivuilla.

Esittelijä Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala

Päätösehdotus Hyvinvointilautakunta merkitsee tiedoksi palveluverkon valmisteluaineiston sekä kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien aikataulun.

Päätös Hyvinvointilautakunta merkitsi tiedoksi palveluverkon valmisteluaineiston sekä kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien aikataulun.

Nuorisovaltuusto 11.09.2023 § 21 

343/00.01.02/2022 

Valmistelu Tanja Paaso-Rantala

Kuullaan johtavan rehtorin Piia Hulkkosen esittelemänä palveluverkkovalmistelun tilannekatsaus. Nuorisovaltuustolta on pyydetty lausunto asiaan liittyen.

Esittelijä Johtava rehtori Piia Hulkkonen

Päätösehdotus Nuorisovaltuusto päättää antaa pyydetyn lausunnon koskien palveluverkkovalmistelua. Lausunto tehdään kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta ja lausunnon viimeistelevät puheenjohtaja ja muut kokouksessa nimetyt nuorisovaltuuston jäsenet. Lausunto tulee toimittaa 17.9. mennessä.

Päätös Kuultiin johtava rehtori Piia Hulkkosen esittely palveluverkkovalmistelusta. Päätettiin antaa asiasta lausunto, jota työstetään iltaisin 13.-14.9.2023 nuorisotila Huvikummussa. Lausunnon viimeistelee puheenjohtaja Tuomas Paananen.