Lupajaosto
Pöytäkirja 21.12.2023/Pykälä 130

Lupajaosto 21.12.2023 § 130 

455/11.01.00/2022 

Valmistelu Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö

Nevel Oy:llä on lämpökeskus Veitsiluodon tehdasalueella Kemissä. Lämpökeskus tuottaa höyryä viereiselle sahalle ja eräille pienemmille kulutuskohteille sekä kaukolämpöä lähimmille alueille ja tehdasalueelle.

Kattila on tyypiltään arinakattila. Polttoaineena käytetään sahan toiminnassa syntyviä puuperäisiä sivutuotteita ja muualta tuotavia puuperäisiä polttoaineita. Laitoksen suunniteltu polttoaineteho on 12,5 MW, mutta enintään 15 MW.

Lämpökeskuksella on Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston 8.2.2023 myöntämä ympäristölupa nro 12/2023.

Ympäristöluvan lupamääräyksen nro 20 mukaan toiminnanharjoittajan on toimitettava laitoksen tarkkailusuunnitelma Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi.

Liitteenä on Nevel Oy:n 25.10.2023 Lapin ELY-keskukselle toimittama tarkkailusuunnitelma.

Liitteenä on tarkkailusuunnitelmaan liittyvä toiminatasuunnitelma poikkeuksellisia tilanteita varten.

Liitteenä on näytteenotto-ohje polttoaineiden ottamiseen.

Liitteenä on käytettävä analyysitodistus tuhka-analyyseille.

Lapin ELY-keskus pyytää tarkkailusuunnitelmasta Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen (Lupajaosto) lausuntoa. Lausunto tulee toimittaa joko sähköpostilla tai postitse Lapin ELY-keskuksen kirjaamoon 8.1.2024 mennessä.

Kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä 30.11.2023 - 8.1.2024 välisen ajan ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa elykeskus.fi/kuulutukset.  

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö

Päätösehdotus Lupajaosto, joka toimii Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, antaa Lapin ELY-keskukselle alla olevan lausunnon. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Lausunto:

Tarkkailusuunitelmassa oli liitteenä lomakepohja ja tuhkista tehtävät analyysit tuhkien metsälannoitekäytölle.

Maanrakennuskäyttö on myös eräs potentiaalinen hyötykäyttökohde tuhkille, sillä Valtioneuvoston asetus (843/2017) eräiden jätteiden hyödyntämiseen maanrakentamisessa mahdollistaa puuperäisten tuhkien hyödyntämisen väylä- ja kenttärakenteissa, tuhkamursketeissä sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa ja stabilointiaineena edellä mainituissa maanrakentamiskohteissa.

Tarkkailusuunnitelmassa olisi ollut perusteltua esittää myös tuhkista tehtävät liukoisuus- ja kokonaisalkuainepitoisuudet tuhka-analyyseille jos tuhkia käytetään edellä mainittuihin maanrakennuskohteisiin, samoin kuin mittausepävarmuudet analyyseille ja raja-arvot alkuainekohtaisesti suurimmille sallituille liukoisuus- ja kokonaispitoisuuksille.  

Ilmapäästöjen tarkkailussa on esitetty määrävuosin mitattavaksi typen oksidit (NOx) ja hiukkaset. Tarkkailusuunnitelmasta ei selvinnyt tullaanko päästöistä mittaamaan hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasia (PM2.5) vai jotain muuta hiukkaskokoa.

Savukaasulauhteesta on esitetty analysoitavaksi raskasmetalleista kromi (Cr), lyijy (Pb), sinkki (Zn), kadmium (Cd) ja arseeni (As), yhden kerran vuodessa ja näytteenotto talvella. Esitys näyttäisi olevan yhtenevä asetuksen 1065/2017 vaatimusten kanssa kun poltetaan puupolttoaineita

Puuperäisessä polttoaineessa on kirjallisuuden mukaan yleensä varsin runsaasti myös alumiinia (Al), kalsiumia (Ca), booria (B), kuparia (Cu), magnesiumia (Mg), nikkeliä (Ni), vanadiinia (V), titaania (Ti) ja muita alku-aineita, jotka päätyvät polttoaineen palamisessa joko tuhkaan tai pienhiukkasten mukana tai höyrystymisessä enemmän tai vähemmän savukaasuihin ja tätä myötä edelleen savukaasulauhteeseen. ToIminnanharjoittajan tulisi harkita, olisiko myös edellä mainittujen alkuaineiden analysointi tarpeen ainakin kertaluontoisesti savukaasu-lauhteesta samoin kuin orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC).

Nykyisillä analysaattoreilla kuten esim. ICP-OES:llä (plasma-emissio-spektrometri) kyetään analysoimaan ympäristönäytteistä useita alkuaineita samanaikaisesti ilman että kustannukset nousevat kovinkaan paljon.  Jos savukaasulauhteesta tehtäisiin kemiallisia analyysejä kattavammin kuin mitä asetus 1065/2017 edellyttää, saataisiin savukaasulauhteen kemiallisesta koostumuksesta kattavampaa tietoa.

Savukaasulauhteen käsittelystä syntyvästä lietteestä tulisi määrittää kattavasti alkuaineita jotta saadaan selvitys onko se hyötykäytettävissä vai joudutaanko se loppusijoittamaan kaatopaikalla ja minkä tasoiselle kaatopaikalle liete on kemiallisten ominaisuuksien mukaan ylipäätänsä sijoitettavissa. Tämän johdosta lietteestä tulisi tutkia sen kaatopaikka-kelpoisuus ennen jätteen kaatopaikalle sijoittamista Valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen aina kerran vuodessa vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset).

Tarkkailusuunnitelmassa oli savukaasulauhteen (veden) vesianalyyseissä ristiriitaisuutta. Tarkkailusuunnitelman taulukossa 4 (sivulla 10) lauhde-veden raskasmetallianalyysejä on esitetty tehtäväksi vähemmän kuin mitä sivulla 11 kappaleessa "4.3.1. Lauhdeveden näytelaboratorio, Päivitetty 2023" esitetyssä näytelähetteeseen kirjattavassa analyysipaketissa on esitetty. Tämän johdosta jää epäselväksi, kumman mukaan lauhde-vesianalyysit tullaan tekemään.

Annettavassa päätöksessä laitoksen palamisolosuhteiden tarkkailuun käytettävien jatkuvatoimisten analysaattoreiden (ks. tarkkailusuunnitelman taulukko 3) toimivuuden varmistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomioita ja edellyttää mittalaitteille tehtäväksi vertailumittaukset CEN-, ISO- tai SFS- tai vastaavan standardin mukaisesti esim. joka kolmas vuosi. Vertailumittaukset tulisi tehdä ulkopuolisen, akkreditoidun mittaajan toimesta.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.