RSS-linkki
Kokousasiat:https://kemi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://kemi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 12.04.2023/Pykälä 123
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Valtuutettu Kalle Huuskon ja 20 muun valtuutetun aloite yliopistokeskuksen perustamisesta Kemiin
Elinvoimalautakunta 15.12.2021 § 28
Kaupunginvaltuusto 31.05.2021 § 67
Valtuutettu Kalle Huusko esitti seuraavan aloitteen:
Kemin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite yliopistokeskuksen perustamisesta Kemiin
Kemin kaupungin opetustarjonta kaipaa ammattikorkeakouluopintojen rinnalle mahdollisuuden opiskella yliopistossa. Mikäli nuori haluaa akateemisen koulutuksen, tarkoittaa se valitettavasti aina muuttamista pois kotikaupungistaan, koska yliopisto-opintoja ei ole Kemissä tarjolla. Yliopistokeskuksen perustaminen mahdollistaisi useamman nuoren pysymisen kotikaupungissaan ja lisäisi näin ollen Kemin elinvoimaisuutta. Etäopiskelu jatkaa vahvaa kasvuaan koulumaailmassa tukien opiskelua yliopistokeskuksessa. Kemi sijaitsee maantieteellisesti keskellä Oulun, Rovaniemen ja Luulajan yliopistoja. Kemissä on myös toteutumassa yksi Euroopan suurimmista metsäteollisuuden investoinneista, joten korkeasti koulutetun väestön tarve säilynee alueellamme jatkossakin korkeana. Yliopistokeskuksia löytyy mm. Kajaanista ja Kokkolasta.
Kemin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Kemissä aloitetaan suunnittelu yliopistokeskuksen perustamiseksi.
Kemissä 30.05.2021
Kalle Huusko
Päätös KV 31.52021:
Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten.
Kaupunginhallitus 21.06.2021 § 259
Ehdotus KJ Ruotsalainen:
Kaupunginhallitus lähettää aloitteen elinvoimalautakunnalle valmistelua varten.
Päätös KH 21.6.2021:
Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.
Valmistelu Elinvoimajohtaja Mervi Nikander, puh. 040 480 1067 ja
elinkeinopäällikkö Hanna Alila, puh. 040 537 6261
Yliopistokeskukset ovat yliopistolakiin perustuva yliopistojen yhteistyömuoto. Keskukset täydentävät Suomen yliopistokenttää niillä alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa ja kokoavat alueillaan toimivan yliopistollisen toiminnan. Yhteistyöhön osallistuvat usein myös alueen ammattikorkeakoulut, kunnat ja maakuntaliitto. Eri yksiköt toimivat alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena. Yliopistokeskukset perustettiin vuonna 2004 ja Suomessa on kuusi yliopistokeskusta. Nykyisten yliopistokeskusten perustamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole hyväksynyt uusia yliopistokeskuksia.
Yliopistotoimintaa on ollut Kemissä. Alueella toimi Oulun ja Lapin yliopiston yhteinen Meri-Lappi Instituutti, joka lakkautettiin v. 2008. Tällä hetkellä Lapin korkeakoulukonserni tarjoaa Kemissä Lapin ammattikorkeakoulussa opetus- ja TKI-toimintaa.
Elinvoimatoimiala katsoo, että yliopistokeskuksen valmistelutyölle ja saamiselle Kemiin ei ole edellytyksiä. Yliopistojen mahdollistama opetus- ja TKI-toiminta vaatii alueen taloudellista panostusta. Kemin Digipolis Oy tekee kiinteää yhteistyötä Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Osana Kemin äkillisen rakennemuutoksen kehittämissuunnitelmaa ja ÄRM-työtä Lapin yliopiston on toteuttamassa yliopistollista toimintaa Kemissä. ÄRM-työ mahdollistaa myös muun yliopistotoiminnan alueella. ÄRM-työn edetessä on mahdollista tarkastella Lapin korkeakoulukonsernin tarjontaa Kemissä.
Esittelijä Elinvoimajohtaja Mervi Nikander
Päätösehdotus Elinvoimalautakunta päättää lähettää edellä esitetyn lausuntona kaupunginhallitukselle.
Päätös Elinvoimalautakunta päätti palauttaa aloitteen elinvoimatoimialan käsittelyyn kuntayhteistyömahdollisuuden ja opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnon selvittämiseksi.
Elinvoimalautakunta 22.02.2023 § 16
Valmistelu Elinkeinopäällikkö Hanna Alila, puh. 040 537 6261
Yliopistolain (24.7.2009/558 § 27) mukaan yliopistoilla voi olla toisten yliopistojen kanssa yliopistokeskuksia tai muita yhteisiä yksiköitä sekä yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. Yliopistokeskuksen vuosittaiset koordinaatiokustannukset ovat arviolta 700 000 €. Tämän lisäksi tulee koulutukseen ja muuhun toimintaan liittyvät kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei antanut lausuntoa yliopistokeskuksen perustamisesta. Ammattikorkeakoulutoiminta nähdään vahvempana alueellisena vetovoimatekijänä.
Alueellista yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa tulee tehdä systemaattisesti. Nykyisillä korkeakoulutoimijoilla on linkki kemiläiseen työelämään, jota tulee vahvistaa tuomalla entistä enemmän esille opiskelijoille opinnäytetyöaiheita, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ja tehdä alumnityötä. Tämä toimintamalli tulee sitoa osaksi oppilaitosten kanssa tehtyä kumppanuussopimusta, jotta varmistetaan Kemin houkuttelevuus opiskelu- ja työskentelypaikkakuntana sekä osaavan työvoiman saatavuus. Elinvoimatoimiala katsoo, että yliopistokeskuksen perustaminen Kemiin ei ole etenemisvaihtoehto korkeakouluyhteistyössä.
Esittelijä Elinvoimajohtaja Kimmo Heikka
Päätösehdotus Elinvoimalautakunta päättää lähettää edellä esitetyn lausuntona kaupunginhallitukselle.
Päätös Elinvoimalautakunta päätti lähettää edellä esitetyn lausuntona kaupunginhallitukselle.
Kaupunginhallitus 12.04.2023 § 123
801/12.00.02/2021
Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen
Elinvoimalautakunta on käsitellyt asiaa ja ollut asiasta yhteydessä myös Opetus- ja kulttuuriministeriöön asiasta. Aloitteessa toivottu yliopistokeskuksen suunnittelu ei kuitenkaan toteudu pelkästään yksittäisen kunnan tahtotilan perusteella vaan siihen tarvitaan laajempi yhteistyö myös koulutuksen järjestäjien kanssa. Toiseksi koulutuksen järjestämiselle tulee olla selkeä tarve, jota nykyinen opetustarjonta ei täytä sekä opetuksenjärjestäjän intressi opetuksen järjestämiseen uudella tavalla, laajentaen opetuksen järjestäjän omaa toimintaa.
Toisekseen Meri-Lapin alueelta korkeakouluopiskelijat hakeutuvat laajalti
opiskelemaan muille paikkakunnille ja olisi perusteltua tarkastella
vähentyisikö liikehdintä, mikäli myös alueella olisi nykyistä laajempia
koulutusmahdollisuuksia tarjolla. Toisaalta opiskelijoiden liikkuvuus on ollut
laajaa myös niiltä paikkakunnilta, joissa on hyvin laaja tarjonta jo
vanhastaan olemassa.
Koulutuksen tarve tulee perustua elinkeinotoiminnan tarpeisiin, joihin ei
nykyisen toiminnan ja tarjonnan puitteissa täysin vastata. Koulutuksen
käynnistäminen vaatii myös riittävän hakijapotentiaaliin. Yliopistokeskuksia
ei ole perustettu vuosiin ja on epätodennäköistä, että sellaisen
kehittämiselle olisi enää edellytyksiä. Koko korkeakoulukenttä on kuitenkin
murroksen äärellä, jossa suosituimmat hakulinjat ovat
ammattikorkeakoulujen puolella olleet monimuotokokonaisuuksia.
Yliopistoissa keskitytään enemmän tiedekuntien opintokokonaisuuksiin.
Korkeakoulujen kehittymisen ja kehittämisen osalta on keskeinen haaste
korkeakouluverkoston rahoituksen haasteet. Rahoitushaaste ei ole tulevallakaan hallituskaudella ainakaan helpottumassa, vaikka korkeakoulutettujen osuutta ikäluokista pyritään nostamaan edelleen, mikä osittain toteutunee ikäluokkien volyymin pienentyessä. Se ei kuitenkaan poista korkeakoulurahoitusjärjestelmän rahoitusperusteiden ja -mittareiden ohjaavaa haastetta sopeutua koulutuksen tarpeen kehityksen haasteisiin. Rahoituksen osalta tulevat vuodet edellyttävät korkeakoulujen osalta arviointia koulutuksen toteuttamisesta ja koulutuksen laajuudesta ja profiloitumisesta, tämä edellyttänee yhteistyön tiivistämistä.
Kemin ja Meri-Lapin osalta voidaan todeta, että Lapin korkeakoulukonserni
tarjoaa Lapin alueella varsin kattavaa opetusta alueen tarpeisiin. On hyv
kuitenkin huomioida, että nykyinen Kemin kampus ja kehitysyhtiö
Digipoliksen luoma ekosysteemi tuottaa yhdessä todella potentiaalisen
monikampuksen, jonka toiminnallista kokonaisuutta voidaan laajentaa.
Yhtenä vaihtoehtona tässä tarkastelussa voisi olla perusteltua selvittää
millä toiminta/koulutusmuodolla saadaan lokalisoitua yliopisto-opintoja
Kemiin vaikuttavuusalueena koko Meri-Lappi. Tällä hetkellä keskeisin
muoto on ollut kohdennetut diplomi-insinööriopinnot, jonka volyymi on
kuitenkin varsin vähäistä ja ryhmäkoko pieni.
Opetustarjonnanlaajentamisen osalta olisi tarpeen selvittää, missä määrin
Lapin korkeakoulukonserni ja esim. Oulun tai jonkun muun yliopiston
kehittämisintresseissä, olisi järjestää oppimisalusta Lapin
ammattikorkeakoulun kampukselle Kemiin ja siten mahdollistaa
opiskelijoille yliopisto-opintojen suorittamista Lapin korkeakoulukonsernin
Kemin kampuksella nykyistä laajemmin.
Keskeistä olisi nimenomaisesti selvittää yliopistotason yhteistyön
rakenteen muodostamista ja kehittämistä siten, joka palvelisi myös
ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintopolkuja ja yhteisen
opintotarjonnan kehittämistä. Tällöin myös opetuksenjärjestäjällä olisi
mahdollisuus kehittää omaa koulutustarjontaa laajemmalle kiristyvissä
talouspaineissa. Yksi keskeinen näkökulma olisi tarjota tätä
kehittämismahdollisuutta Lapin ammattikorkeakoulun ja esim. Oulun
yliopiston yhteistyönä, koska Pohjoisten korkeakoulujen opetustarjonta
täydentää toisiaan. Tämä edellyttää kuitenkin molempien toimijoiden
kiinnostusta ja intressiä ko. kehittämistyötä kohtaan.
Tätä selvitystyötä ei ole edellytyksiä tehdä kaupungin omin voimin vaan
edellyttää sekä henkilö, että talousresurssia. Prosessin edistämiseksi on
tarpeen ensinnäkin selvittää rahoitusmahdollisuudet selvitys- ja
prosessityölle sekä resurssoida siihen henkilö käymään korkeakoulujen
kanssa taustakeskustelut mitkä ovat eri toimijoiden intressit kehittää tämän
tyyppistä jalkautuvaa toimintaa yhteistyössä opiskelukokonaisuuksien
kehittämiseksi.
Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että asiassa käynnistetään valmistelutyö tämän hankkeen toteuttamiseksi ja tutkimaan rahoitusmahdollisuudet sen käynnistämiseksi. Selvitystyön omarahoitusosuus esitetään lisättäväksi kaupungintalousarvioon seuraavan lisätalousarvion yhteydessä. Kaupunginhallitus lähettää edellä esitetyn lausuntona kaupunginvaltuustolle vastauksena Kalle Huuskon ja 20 muun valtuutetun aloitteeseen yliopistokeskuksen perustamisesta Kemiin.
Päätös Kaupunginhallitus päätti, että asiassa käynnistetään valmistelutyö tämän hankkeen toteuttamiseksi ja tutkimaan rahoitusmahdollisuudet sen käynnistämiseksi. Selvitystyön omarahoitusosuus esitetään lisättäväksi kaupungintalousarvioon seuraavan lisätalousarvion yhteydessä. Kaupunginhallitus lähettää edellä esitetyn lausuntona kaupunginvaltuustolle vastauksena Kalle Huuskon ja 20 muun valtuutetun aloitteeseen yliopistokeskuksen perustamisesta Kemiin. Asian valmistelun tilanne tuodaan tiedoksi lokakuun loppuun mennessä.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |