Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.03.2023/Pykälä 92

Kaupunginhallitus 13.03.2023 § 92 

186/02.06.01.04/2022 

Valmistelu Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt Kemin kaupungilta selitystä Keminmaan kunnan tekemän valituksen johdosta. Valituksenalainen päätös koskee Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston 29.11.2022 § 48. Keminmaan kunta on valittanut Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston 29.11.2022 § 48 päätöksen kohdasta 2, kunnat maksavat mahdollisen alijäämän tilinpäätösvuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden kuntalaskutuksen suhteessa, koska päätös on Keminmaan kunnan mielestä lainvastainen. Valituksessaan Keminmaan kunta on edellyttänyt Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alijäämän kattamista kuntayhtymän perussopimuksen 16 §:n mukaisesti.

Kemin kaupunki toteaa asiasta, että:

Lain sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen

toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

(616/2021) § 33 Kuntayhtymän taseeseen kertyneet ali- ja ylijäämät

mukaan

"Edellä 20 §:ssä tarkoitettujen kuntayhtymien ja HUS-sairaanhoitopiirin

jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä

kuntalain (410/2015) säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän

siirtämistä hyvinvointialueelle ja HUS¬ yhtymään. Taseeseen kertyneen

ylijäämän käsittelystä kuntayhtymän jäsenkunnat päättävät kuntayhtymän

perussopimuksen mukaisesti."

Kuntalain 110 § 3 momentin mukaan

"Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion

laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen

kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa

tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä

määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen

kertynyt alijäämä. Kuntarakennelaissa tarkoitetun uuden kunnan alijäämä

tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa kuntajaon muutoksen

voimaantulosta. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä

toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

(21.5.2021/419)"

Kuntalain 110 § 6 momentin mukaan

"Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta

sovelletaan myös kuntayhtymiin."

Kuntalain 119 § säädetään arviointimenettelystä kuntayhtymässä.

Kuntalain 119 §:n mukaan

"Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä

alijäämää 110 §:n 3 säädetyssä määräajassa, valtiovarainministeriö voi

määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumattoman

selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden

tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi

sopimukseksi. Selvityshenkilön tulee ehdotusta laatiessaan kuulla

kuntayhtymää ja jäsenkuntia.

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen ja jäsenkuntien

valtuustojen on käsiteltävä 1 momentissa tarkoitettu selvityshenkilön

ehdotus sopimukseksi. Jäsenkunnat voivat hyväksyä sopimuksen 57?§:n

1?momentissa säädetyllä tavalla. Sopimus on annettava

valtiovarainministeriölle tiedoksi."

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän perussopimuksen 16 §:ssä on määritelty jäsenkuntien

osuudet ja vastuu.

"16 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Kuntayhtymä vastaa ensisijaisesti omista veloista ja velvoitteistaan.

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja

velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.

Kuntayhtymä vastaa tilikauden alijäämän sekä kuntayhtymän taseeseen

sisältyvän alijäämän kattamisesta kuntalain 110 § 3 momentin mukaisesti,

josta tulee esittää erillinen talouden ja toiminnan sopeuttamissuunnitelma

osana kuntayhtymän asianomaisen tilivuoden tilinpäätöstä ja

toimintakertomusta. Tilikauden alijäämä katetaan ensisijaisesti

kuntayhtymän toimintaa tehostamalla."

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän perussopimuksen 17 §:ssä säädetään erikseen alijäämän

kattamisesta

"17 § Alijäämän kattaminen kuntalain 119 §:n 2 momentin mukaisessa

tilanteessa

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa

tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta

kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän

kattamisesta tilinpäätösvuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden mukaisen

kuntalaskutuksen mukaisesti."

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän perussopimuksen 31 § Kuntayhtymän purkaminen ja

loppuselvitys mukaan

"Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.

Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät

jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja

velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan

jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja

velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä

on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen

osuuksien suhteessa."

Sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen myötä Länsi-Pohjan sosiaali- ja

terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta siirtyi

1.1.2023 Lapin hyvinvointialueelle. Kuntayhtymää ei siten ole purettu

jäsenkuntien toimesta vaan toiminta siirtyi lain sosiaali- ja terveydenhuoltoa

ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan

lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021) 20 §:n mukaisesti

hyvinvointialueelle. Edellä mainitun lain (616/2021) 20 § 1 momentin

mukaan

"Erikoissairaanhoitolain 7 §:ssä mainittujen sairaanhoitopiirien

kuntayhtymät sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain

(519/1977) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut erityishuoltopiirit siirretään

varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1 päivänä

tammikuuta 2023."

Mikäli Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän toiminta olisi jatkunut itsenäisenä, olisi kuntayhtymän

alijäämä katettu kuntayhtymän omalla toiminnalla, joka olisi merkinnyt

suoritteista perittävien maksujen korottamista. Koska kuntayhtymän

palvelujen suurimmat käyttäjät ovat Länsi-Pohjan sosiaali- ja

terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnat, olisi

alijäämän kattaminen käytännössä tarkoittanut jäsenkunnilta

jäsenkuntalaskutuksena suoritteissa perittävien maksujen korottamista.

Tällöin alijäämän kattaminen olisi tapahtunut jäsenkuntien Länsi-Pohjan

sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän käyttöön

perustuen.

Sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen liittyen Länsi-Pohjan sosiaali- ja

terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kertynyttä alijäämää

ei voitu kattaa kuntalain 110 §:n ja perussopimuksen mukaisesti. Tästä

johtuen Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymä tiedusteli valtiovarainministeriöltä kuntalain 119 §:n 2

momentin tarkoittaman selvityshenkilön asettamista.Valtiovarainministeriön

30.5.2022 tekemän päätöksen (VN/16213/2022) mukaan

valtiovarainministeriö ei aseta kuntalain 119 §:n 2 momentin tarkoittamaa

selvityshenkilöä, päätös liitteenä.

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän yhtymävaltuusto on 29.11.2022 § 48 päätöstä tehdessään

toiminut voimassa olevan lainsäädännön ja kuntayhtymän toimintaa

ohjaavan perussopimuksen mukaisesti. Koska alijäämää ei ole pystytty

kattamaan perussopimuksen 16 §:n 3 momentin mukaisesti, kuntayhtymä

on pyytänyt valtiovarainministeriötä asettamaan kuntalain 119 §:n 2

momentissa tarkoitetun selvityshenkilön tekemää ehdotuksen alijäämän

kattamisesta. Valtiovarainministeriö ei ole em. selvityshenkilöä asettanut,

jolloin Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymä perussopimuksen mukaan alijäämä katetaan

perussopimuksessa erikseen sovitun alijäämän kattaminen koskevan § 17

mukaan.

Keminmaan kunnan muutoksenhausta ei käy ilmi se tekijä, että

muutoksenhaulla ja vetoamalla Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen

ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alijäämän kattamiseen kuntayhtymän

perussopimuksen 16 §:n mukaisesti tarkoittaisi se käytännössä sitä, että

Keminmaan kunnan omasta palvelujen käytöstä koituneet kustannukset

ohjautuisivat enemmän muiden jäsenten maksettavaksi. Mikäli tulkinta olisi

perussopimuksen 16 § mukainen, ohjautuisi alijäämän maksaminen

kuntayhtymän jäsenten omistusosuuden suhteessa eikä käytön suhteessa,

mikä olisi valittajalle merkittävästi edullisempaa.

Asiassa on kuitenkin merkityksellistä, että alijäämien kattamisesta on

kuntayhtymän perussopimuksessa erikseen säädetty sopimuksen 17

§:ssä. Kuntalain 117 § ja sen tulkinnan lähtökohtana on, että

"Päätöksentekoa hallinnossa ohjaavat yleiset oikeusperiaatteet koskevat

myös kuntien välisten suhteiden määrittelyä. Talouden perusteiden on

kohdeltava jäsenkuntia tasapuolisesti, eivätkä kuntayhtymä tai jotkin

jäsenkunnat saa perusteettomasti hyötyä toisten jäsenkuntien

kustannuksella."

Perussopimusta laadittaessa on ollut nimenomaan

lähtökohtana se, että jokainen kuntayhtymän jäsen maksaa alijäämät

oman palveluiden käytön suhteessa. Tämä on myös ollut vallitseva

käytäntö asiassa jo vuosien ajan. Kiistatonta on se, että kyseessä oleva

alijäämä, jonka kustannusten jakamisesta perussopimuksen 17 §

mukaisesti kuntayhtymän on päättänyt, kohtelee kuntayhtymän jäseniä

tasapuolisesti ja on oikeudenmukainen kaikkien jäsenten kesken ja

palveluiden käyttö huomioiden. Kiistatonta on niinikään myös se, että

katettava kuntayhtymän alijäämä on syntynyt palvelujen käytöstä.

Kuntayhtymän valtuuston päätös on myös perustuslain 1 §

oikeusvaltioperiaatteen mukainen, jossa lähtökohtana on edistää

oikeudenmukaisuutta. Tämä sama periaate koskee myös

viranomaistoimintaa ja näin myös yhtymävaltuusto on toiminut, mutta

muutoksenhaulla pyritään saamaan perusteetonta hyötyä toisten

jäsenkuntien kustannuksella. Tätä ei voida pitää yleisten

oikeusperiaatteiden mukaisena.

Johtopäätökset

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymä ei ole purkautunut perussopimuksen 31 §:n mukaisesti vaan

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän toiminta on siirtynyt 1.1.2023 Lapin hyvinvointialueelle lain

sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen

toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

(616/2021) 20 § 1 momentin mukaisesti.

Alijäämän kattamisen osalta Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja

sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto on päätöstä tehdessään

toiminut kuntalain (410/2015) 110 §:n 3 momentin sekä 119 §:n 2

momentin ja voimassa olleen Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja

sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 16 § ja 17 § mukaisesti

ja päätöksenteko nojannut hallinnon yleisiin oikeusperiaatteisiin, jossa

yksikään jäsenkunta ei perusteettomasti hyödy toisten jäsenkuntien

kustannuksella.

Edellä esitetyn perusteella Kemin kaupunki katsoo Länsi-Pohjan sosiaali-

ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston

päätöksen olevan voimassa olevien lakien sekä Länsi-Pohjan sosiaali- ja

terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen

sekä yleisten oikeusperiaatteiden mukainen.

Keminmaan kunnan valitus Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja

sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksestä 29.11.2022

§ 48 kohdasta 2 tulee hylätä.

Esittelijä Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa oheisen valmistelutekstin lausuntona selitykseksi hallinto-oikeuden selityspyyntöön. Pykälä tarkistetaan kokouksessa.

Päätös Pykälä siirrettiin viimeiseksi pykäläksi kokoukseen. Tiitinen, Auvinen, Ikäläinen, Miettunen ja Viitala ilmoittivat esteellisyydestä ja poistuivat kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi. Mustafi siirtyi käsittelyn ajaksi puheenjohtajaksi.

Kaupunginhallitus päätti antaa oheisen valmistelutekstin lausuntona selitykseksi hallinto-oikeuden selityspyyntöön. Pykälä tarkistettiin kokouksessa.